PIIKKIÖ
Siinä missä Kaarina on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana noin 6 000 asukkaalla, ei tuosta kasvusta ole Kaarinan suurimpaan yksittäiseen taajamaan, eli tänä päivänä runsaan 8 000 asukkaan Piikkiöön valunut käytännössä mitään. Kun Piikkiö liitettiin vuoden 2009 alusta Kaarinaan, oli tuolloin itsenäisen Piikkiön väkiluku runsaat 7 500 asukasta, ja tänä päivänä asukasluku on kivunnut runsaaseen 8 200:aan. Prosenteiksi muutettuna kasvu on ollut siis vuositasolla runsaan puolen prosentin luokkaa.
Samassa ajassa esimerkiksi Piikkiötä runsaat kymmenen kilometriä Turusta kauempana sijaitseva Paimio on kasvattanut väkilukuaan yli tuhannella asukkaalla runsaasta 10 000:sta runsaaseen 11 000:een, lähes prosentin vuosivauhdilla. Herää väkisinkin kysymys, olisiko Piikkiö itsenäisenä vähintään Paimion veroinen kasvukunta, jos kuntaliitosta Kaarinan kanssa ei olisi koskaan tehtykään?
– Sitä on vaikea arvioida, koska kyllä Piikkiö on myös hyötynyt vahvasti kasvavasta Kaarinasta. Se on toki luonnollista, että kasvu painottuu niihin alueisiin Kaarinassa, jotka muodostivat jo 15 vuotta sitten suoran yhteyden Turun keskustaajamaan. Ja näin se olisi varmasti ollut ilman kuntaliitostakin, uskoo Turun kaupungin tuore strategiajohtaja Timo Aro, joka on myös kenties Suomen väestökehityksen tunnetuin asiantuntija.
Ja se kasvu, mikä Piikkiöön on uusien asukkaiden muodossa valunut, on sijoittunut nimenomaan Piikkiön keskustan ulkopuolelle, eli esimerkiksi Nunnaan, Raadelmaan ja Runkoon. Kun Piikkiön keskustaajamassa asui 10 vuotta sitten 4 270 asukasta, oli tuo väkimäärä lähes identtinen (4 286) viime vuoden tilastoissa. Vaikka kasvuluvut ovat laimeat, katsoisi Aro menneisyyden sijaan silti ennemmin tulevaisuuteen.
– Kun katsoo tulevaisuuteen ja niitä väestömalleja mitä on tehty vaikkapa 15 vuoden päähän vuoteen 2040, tulee Kaarina kasvamaan yhä edelleen aivan Suomen kärkipään kaupunkien vauhdissa ja siitä kasvusta valuu kasvua myös Piikkiön suuntaan, ainakin jos houkuttelevien asuinalueiden kaavoituksessa onnistutaan.
Päiväkodeissa ja kouluissa tilaa
Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virran mukaan Piikkiön kaavoitus onkin tärkeässä roolissa Kaarinan tulevaisuuden kasvusuunnitelmissa. On totta, että vuodelta 1999 peräisin oleva ja yhä suuntaviivat suunnittelulle antanut osayleiskaava on vanhentunut, ja siksi Piikkiöön laaditaankin parhaillaan tuoretta osayleiskaavaa.
Tänä vuonna se on edennyt perusselvityksillä, jotka liittyvät arkeologiaan ja luontoon, ja seuraavaksi osayleiskaavalle laaditaankin yhdessä kuntalaisten ja kuntapäättäjien kanssa selkeät tavoitteet. Se pitää sisällään tulevaisuuden asuinalueiden lisäksi myös sen, minkälaisia yrityksiä tai yritysalueita seudulle jatkossa toivotaan. Ottaen samalla huomioon myös luonnon, arkeologisen perinnön, rakennusperinnön ja maisemat.
– On ihan totta, että jos miettii viime vuosien uudisrakennushankkeita, kuten vaikkapa kouluja, on niitä pääsääntöisesti noussut vain Kanta-Kaarinan alueelle. Se on saattanut näyttäytyä asuntoa etsivän silmään siltä, että panostuksia tehdään vain Kanta-Kaarinan alueelle tai lähemmäs Turun kaupunkiseutua, Virta tuumii.
Samaan hengenvetoon hän toteaa, että Piikkiö on sinänsä kasvupotentiaaliltaan se Kaarinan kulma, jossa tilaa ja myös kasvuvaraa ihan jo rakennetuissa neliöissäkin mitattuna riittää.
– Varhaiskasvatuksessa on vielä tilaa, on tonttimaata ja on myös iso yhtenäiskoulu, jossa on kapasiteettia. Sen puolesta Piikkiö ja alueen tulevaisuus näyttää hyvältä, kun vielä saadaan kaavoitus ajan tasalle ja sen myötä selkeä suunnitelma tulevaa kohti.
Heikosta profiilista vaikea päästä eroon
Mutta riittääkö pelkkä onnistunut kaavoitus, jos sitä on edeltänyt jo lähes 20 vuoden jakso hieman omaa paikkaansa etsivänä Kaarinan itäisenä kulmakuntana? Ainakin väestökehityksen asiantuntija Timo Aron mukaan kuntaliitoskuntien profiili on harvoin samaa luokkaa kuin toisen saman kokoisen itsenäisen naapurikunnan.
– Se on totta, että kuntaliitoksen myötä niin sanottujen vanhojen itsenäisten kuntien profiili on erilainen. Ei se ole yksinomaan Piikkiön asia, vaan saman haasteen kanssa painitaan esimerkiksi Naantaliin liitetyssä Merimaskussa ja myös Salon kuntaliitoskunnissa. Ja kun syntyy sellainen mielikuva, ettei jokin yksittäinen kylä tai kaupunginosa ole profiililtaan hyvä, on sellaisesta leimasta hankala päästä eroon vaikka asian korjaamiseksi tehtäisiin töitä, Aro muistuttaa.
Yhtenä Kaarinan potentiaalisena riskinä Aro näkee myös sen, että ero Turun kyljessä kiinteästi olevan lännen ja hieman irralleen jääneen idän välillä kasvaa liian suureksi.
– Se on ihan aito hälytyssignaali, jos vaikkapa Piispanristin asuntojen kaupantekotahti ja neliöhinta alkavat olla todella kaukana siitä, miten ja millä hintatasolla kauppa käy Piikkiössä. Kaupunkisuunnittelua pitäisi kuitenkin aina pyrkiä viemään eteenpäin tasapainossa, ja jos alueelliset erot kasvavat kovin isoiksi, syntyy siitä haaste suunnittelulle.
1 700 uutta asukasta?
Uudessa suunnitteilla olevassa Piikkiön osayleiskaavassa on listattu tulevaisuuden uusia asutuskeskittymiä Rungon ja Niemenkulman koulujen sekä Piikkiön yhtenäiskoulun läheisyyteen. Asukasluvun kasvatustavoite kuulostaa ainakin viimeiseen 15 vuoteen peilaamalla hurjalta: Piikkiöön mielitään peräti 1 700 uutta asukasta seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.
– Nähdäkseni palvelut ovat säilyneet Piikkiössä hyvällä tasolla, eikä sen suhteen ole hätää tulevaisuudessakaan. On totta, että kasvu on ollut viime vuosina hidasta, mutta edellytykset uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ovat Piikkiössä hyvät, kaupunginjohtaja Virta korostaa.
Timo Aro kokee, että koko itäistä Turun kaupunkiseutua pitäisi tarkkailla enemmän isona kokonaisuutena, jossa jokaisen yksittäisen kunnan ja kylän kasvu sekä vahvempi linkittyminen Turkuun hyödyttää loppuviimein kaikkia.
Siksi hän ei näe tämän syksyn kaarinalaisen kuntapolitiikan kuumaa perunaa, eli Turun ja Kaarinan yhteistä uimahallia, välttämättä niin yksioikoisesti kuin Kaarinassa on tänä syksynä nähty.
– Jos mietitään puhtaasti käyttäjänäkökulmasta, hyödyttäisi Turun, Kaarinan ja Liedon yhteinen uimahalli Piispanristillä isoa osaa kaarinalaisista, lietolaisista ja myös merkittävää osaa turkulaisista. Jos taas asiaa katsoo Piikkiöstä, onhan tällöin oman kunnan uimahalli aika kaukana. Ja nämä ovat juuri sellaisia asioita ja päätöksiä, jotka voivat vahvistaa sellaista ”meiltä viedään kaikki palvelut” -ajattelua. Sekin on aika yleistä nimenomaan kuntaliitoskunnissa, Aro pohtii.
Kaupunginarkkitehti: Kaavoitus ei ole Piikkiön pullonkaula
Kaarinan kaupunginarkkitehti Taina Riekkinen muistuttaa, ettei Piikkiön kasvun pullonkaula ole tällä hetkellä kaavoitus, vaan kaavoitettuja alueita kyllä löytyisi jo nykyiselläänkin niin yrityksille kuin myös potentiaalisille asuinkeskittymille.
– Itse asiassa Piikkiön tilanne sen suhteen on hyvä. Tärkeää onkin nyt valmisteilla olevan uuden osayleiskaavan yhteydessä pohtia, minkälainen Piikkiön halutaan olevan tulevaisuudessa. On totta, että kaavan kulku on ollut hidasta, mutta toisaalta myöskään kaavan tarve ei ole ollut aivan superkiireinen. Kaavoitettuja alueita löytyy jo nyt, ja niitä rakentamalla voidaan saada lisää asuin- ja työpaikkoja.
Kaikesta päätellen Kaarinassa on kääritty hihat Piikkiön kehittämiseksi. Yksi mielenkiintoinen projekti tähän liittyen on esittelyssä jo viikon päästä keskiviikkona Kaarina-salissa. Tuolloin kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa Tampereen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun opiskelijat esittelevät harjoitustyönään laatimiaan skenaarioita ja ideoita Piikkiön keskustan alueelle.
– Piikkiö on keskeinen osa Turun kasvavaa kaupunkiseutua kuten muukin Kaarina, ja ajan kuluessa paine kaavoittaa Piikkiöön uusia alueita asumiselle kasvaa, Riekkinen uskoo.
Tampereen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun opiskelijat esittelevät harjoitustyönään laatimiaan skenaarioita ja ideoita Piikkiön keskustan alueelle Kaarina-salissa keskiviikkona 20.11. kello 13 alkaen.
