
Kaarinalaisella Kimmo Kedolla on tapana kertoa tyttärelleen iltasatuja lähes päivittäin. Noin vuosi sitten hän kehitteli tarinan Aliisasta ja Helmistä – kahdesta alakouluikäisestä siskoksesta, jotka joutuvat erilaisiin elämänmakuisiin kommelluksiin.
Kedon tytär tykästyi Aliisan ja Helmiin.
– Hän tokaisi, että minun pitäisi kirjoittaa siskoksista kirja, Keto valaisee.
Nyt kansien väliin vietyjä tarinoita on jo kaksi. Ja lisää on tulossa.

Kaksi kirjaa yhdellä iskulla
Keto tarttui toimeen tammikuussa.
– Alkuun projekti eteni tosi hitaasti. Mitä pidemmälle pääsin, sitä nopeammin tekstiä syntyi.
– Teki mieli kirjoittaa lisää ja lisää. Löysin flow-tilan, Keto muistelee.
Aliisa ja Helmi & kouluretki ilmestyi elokuussa. Teos kertoo nimensä mukaisesti luokkaretkestä, ja sen aikana sattuu hieman yhtä sun toista.
Keto ei aikaillut esikoiskirjansa julkaisun jälkeen: Aliisa ja Helmi & uusi oppilas painettiin jo lokakuussa.
– Kirjoitin molempia osin samaan aikaan, Keto alleviivaa.
Uusi oppilas jatkaa Kouluretken tarinaa. Miten ryhmän dynamiikka muuttuu, kun tuore kasvo saapuu kuvioihin? Mitä mieltä oppilaat mahtavat olla sekakieltä puhuvasta sijaisopettajasta? Onko koulun rehtori todella niin pelottava kuin käytävillä puhutaan?
Vastikään ilmestynyt Aliisa ja Helmi & uusi oppilas on niin sanottu kääntökirja. Se sisältää siis Kedon molemmat teokset. Opuksia voi tilata useista nettikirjakaupoista tai kirjasarjan omilta verkkosivuilta aliisajahelmi.fi.
”Joku päivä on parempi, toinen taas huonompi.”
Täynnä tarmoa
Kimmo Kedon elämä mullistui vuonna 2008, kun hänen todettiin sairastavan MS-tautia. Kirvesmiehenä työskennellyt Keto jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 13 vuotta sitten, ja pyörätuolia hän on joutunut käyttämään jo seitsemän vuoden ajan.
– Joku päivä on parempi, toinen taas huonompi, Keto kiteyttää.
– Sormeni eivät aina pelitä. Siksi avustajani auttavat varsinaisessa kirjoitustyössä, hän lisää.
Keto sanelee tarinansa puhelimeen, lähettää äänitteen sähköpostiin ja sieltä se viedään tekstinkäsittelyohjelmaan.
– Annan vain mennä, ja parin päivän päästä sitten katsotaan, mitä on tullut tehdyksi, Keto hymyilee.
MS-tauti (multippeliskleroosi) on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Kyseessä on autoimmuunitauti, jossa elimistö hyökkää omia kudoksiaan vastaan.
Suomessa MS-tautia sairastaa noin 13 000 henkilöä. Yleisin sairastumisikä on noin 20–40 vuotta. Nyt nelikymppinen Keto oli diagnoosin saadessaan hieman yli 20-vuotias.
MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta lääkkeillä voidaan vaikuttaa aaltomaisen MS-tautityypin kulkuun. Oireet riippuvat muodostuvien tulehduspesäkkeiden sijainnista ja voivat olla hyvin vaihtelevia.
Kedolla tauti on pitkälle edennyt. Kaarinalaismies on silti täynnä tarmoa ja elämäniloa.
– Kiitos tyttäreni, hän viittaa.
”Nyky-yhteiskunta on kovin pinnallinen ja itsekeskeinen.”
Kiivas julkaisutahti
Kedon tytär saa edelleen kuulla iltasatuja Aliisasta ja Helmistä. Kirjojakin on tulossa lisää: seuraavan työnimi on ”Samaan poikaan ihastuneet”.
Otsakkeesta voinee tehdä jonkinlaisia päätelmiä juonesta.
– Siskosten välille syntyy riitaa ja eripuraa, Keto havainnollistaa.
Julkaisutahti pysyy kiivaana.
– Helmikuu on tähtäimessäni, Keto valaisee.
Kedon kirjoissa käsitellään esimerkiksi ulkonäköpaineita.
– Niistä kärsivät nuoret ja vähän vanhemmatkin. Nyky-yhteiskunta on kovin pinnallinen ja itsekeskeinen.
– Meidän pitäisi olla kohteliaita toisillemme. Pidetään ovea auki, jos joku on tulossa perästä, Keto mainitsee esimerkiksi.
Aliisa ja Helmi ovat Kedon ensimmäisissä teoksissa nelosluokkalaisia. Mikäli kirjoja tulee lisää, saattavat keskushenkilötkin varttua.
Millaisia vinkkejä Keto antaa kirjailijan urasta haaveileville tarinankertojille?
– Ei kannata ottaa paineita, sillä tekstiä ei synny pakottamalla. Myyminen on se vaikea osuus, hän päättää.