Kaarinan kaupunki hankki palveluja ja tuotteita viime vuonna kaikkiaan reilulla 80,4 miljoonalla eurolla. Suurimmat laskut kaupungille esitti NCC Suomi Oy, joka laskutti yhteensä 85 laskulla yli 17,2 miljoonaa euroa.
NCC rakentaa Kaarinassa Valkeavuoren kampusta, johon tulee muun muassa 160 lapsen päiväkoti ja perusopetuksen tilat noin tuhannelle 1.–9. luokan oppilaalle sekä erityisopetuksen ja lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden tiloja.
Koko rakennushankkeen arvo on yli 37 miljoonaa ja sen pitäisi valmistua syksyllä 2025, mikä tarkoittaa, että laskuja on ropissut reilusti vielä tällekin vuodelle. Todennäköisesti NCC keikkuu siis korkealla kaupungin ostolaskudatassa myös ensi vuonna.
Kaarinan kaupungin ostojen määrä oli viime vuonna noin 2 213 euroa jokaista asukasta kohden.
Kaarinalaisten palveluntarjoajien saama siivu kaikista kaupungin ostoista oli 14,1 prosenttia. Euroissa kyse oli 11,3 miljoonasta. Jokaista kaarinalaista kohden se teki noin 311 euroa.
Varhaiskasvatukseen 12 miljoonaa
Lapsiin ja nuoriin kuluu Kaarinan kaupungin rahaa merkittäviä summia paitsi rakentamisen kautta myös palveluissa, sillä seuraavat kaksi suurinta laskuttajaa olivat Verkanappulat Oy (5,8 milj.) ja Pilke päiväkodit Oy (5,06 milj.).
Itse asiassa varhaiskasvatuspalvelujen hankkiminen yksityisiltä palveluntuottajilta maksoi Kaarinalle viime vuonna yhteensä lähemmäs 12 miljoonaa euroa, kun kahden suurimman toimijan lisäksi Folkhälsan Välfärd Ab laskutti noin 770 000 ja esimerkiksi Päivähoito Villa Leppis Oy vajaat 174 000 euroa.
Sivistysjohtaja Elina Heikkilä arvioi, että ostopalvelupaikkojen hankintaan tulee Kaarinassa kulumaan euroja tänä vuonna jonkin verran viime vuotta enemmän.
– Karkea arvio tässä vaiheessa on noin 13,2 miljoonaa euroa.
Heikkilä avaa ostolaskutusta varhaiskasvatuksen osalta siltä osin, että laskuissa on kyse ostopalvelusopimuksilla hankituista palveluista eikä palvelusetelistä. Muutos on kuitenkin tulossa, sillä sivistyslautakunta linjasi viime toukokuussa, että palvelusetelimalli ulotetaan koskemaan yksityistä päiväkotitoimintaa vuoden 2026 aikana.
– Ostopalvelusopimukset ovat päättymässä vuoden 2027 lopussa ja palvelusetelimallia ollaan laajentamassa koskemaan myös päiväkotitoimintaa. Laajemmin asian äärellä ollaan alkuvuodesta 2025, ja päätöksentekoon päiväkotitoimintaa koskeva palveluseteli tulee oletettavasti ennen kesää, hän arvioi.
Ensimmäiset askeleet palvelusetelimalliin siirtymiseksi Kaarinassa on jo otettu, kun varhaiskasvatuksessa otettiin elokuun alussa käyttöön yksityistä perhepäivähoitoa koskeva palveluseteli. Yksityisen perhepäivähoidon palvelusetelillä hoidetaan tällä hetkellä 29 lasta.
Verkanappulat suurin paikallinen
Verkanappulat Oy oli tuolla vajaalla 5,8 miljoonalla eurolla suurin kaarinalaistoimija, joka kaupunkia laskutti. Toiseksi suurimmat laskut kaupungille esitti paikallisista yrityksistä Maanrakennus & Maisemointi Rainio Oy:lle, jonka laskujen yhteissumma oli noin 1,09 miljoonaa euroa.
Palvelujen ostot eli siis työpanoksen ostaminen vei Kaarinan yli 80 miljoonan ostopotista 66 prosenttia. Erilaisten tarvike- ja tavaraostojen osuus oli 20 prosenttia ja avustuksiin meni 7 prosenttia. Lähes saman verran prosentuaalisesti euroja kului muihin ostoihin.
Kaarinalaisia laskuttajia oli yhteensä 190 ja nuo kaksi edellä mainittua toimijaa – Verkanappulat ja Maanrakennus & Maisemointi Rainio – ylittivät ainoina miljoonan rajan. Ensin mainittu siis moninkerroin.
Yli 100 000 euron laskuja kaupungille esitti vain 13 toimijaa, ja yli kymppitonnin yhteissummaan ylsi vain 42 toimijaa eli harvempi kuin joka neljäs laskuttaja. Peräti 70 toimijan laskujen yhteissumma jäi alle tonnin.
Kaarinan ostoista 86 prosenttia tehtiin yksityisiltä toimijoilta.
Suurimmat julkiset yhteistyökumppanit olivat ostolaskutuksen perusteella Turun kaupunki (2,6 milj.), Turun seudun puhdistamo Oy (1,8 milj.), Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab (1,6 milj.) ja Turun Seudun Vesi Oy (1 milj.).
Tiedot on kerätty handata.fi-palvelusta ostolaskutietonsa julkaisseiden varsinaissuomalaiskuntien tiedoista vuodelta 2023.
”Kaarinan keskustan itä- ja länsipuoli sekä Littoisten alue kasvavat. Mutta oletus on, että pienten lasten määrä pysyy nykytasolla – toki syntyvyyden kehittymistä on hankala ennustaa.”
FAKTA
Handata.fi
- Ostolaskudata kertoo, että maakunnassa Salon kaupunki hankki prosentuaalisesti suurimman siivun (40 %) ostoistaan oman kaupungin yrityksiltä. Seuraavaksi eniten oman kunnan yrityksiltä ostivat Raisio (30 %) ja Loimaa (27 %).
- Jos katsotaan samaa asiaa asukasmäärän suhteessa, niin kärkeen kotikunnasta tehdyissä ostoissa kiiri Kaarinan naapuri Parainen (2 411 e/asukas) ja kakkosena oli toinen naapuri eli Turku (2 340 e/asukas). Turun ostojen yhteissumma oli ymmärrettävästi maakunnan suurin, peräti 110 miljoonaa euroa. Somero osti kotikunnasta asukasluvun suhteessa kolmanneksi eniten (2 323 e/asukas).
- Kaarinan osalta ostolaskudata paljastaa, että kaupungin ostoista 27,6 % tehtiin omasta maakunnasta. Tämä luku on maakunnan kuntien keskimääräistä tasoa. Esimerkiksi Paimion prosentti oli peräti 44.
- Ostolaskutietonsa julkaisseita kuntia on Varsinais-Suomessa nyt 23 ja pian 24. Ruskolla on jo tehty päätös tietojen julkistamisesta.
- Kolme kuntaa, Laitila, Pöytyä ja Vehmaa eivät julkista tietojaan, eivätkä näytä edes ”etenevän” siihen suuntaan. Sauvo ja Koski Tl ovat toimittaneet tietoja sellaisessa muodossa, jossa tietojen avaaminen Handata-sivustolle on mahdotonta.
Kaksi viidestä hoituu yksityisesti
Päiväkoti Verkanappulat Oy on vuonna 2000 perustettu kaarinalaislähtöinen yritys, jonka kuudessa yksikössä Kaarinassa oli marraskuun alussa hoidossa 424 lasta. Päiväkodeista Voivala on yksiköistä suurin 110 hoitopaikalla. Seuraavat kokojärjestyksessä ovat Nappulakylä (81), Nappulalinna (76), Verkavekarat (68), Hakametsä (45) ja Nappulalaakso (44).
Toisella suurella toimijalla eli Pilkepäiväkodeilla on tällä hetkellä neljä eri yksikköä Kaarinassa, ja marraskuussa niissä oli hoidossa yhteensä 349 lasta. Lapsimäärissä suurin näistä on Raadelmassa oleva Omppula (109).
Folkhälsanin ruotsinkielisessä Skogsgläntan-päiväkodissa oli 39 lasta ja Villa Leppiksessä 11.
Kaarinan kuntarajojen ulkopuolella yksityisissä päiväkotiyksiköissä hoidettiin lisäksi siis 83 lasta, todennäköisesti osaa heistä esimerkiksi Verkanappuloiden Liedon Littoisissa olevassa yksikössä.
Niinpä marraskuun alun tilanteen mukaan yksityisissä päiväkodeissa oli hoidossa yhteensä reilut 900 kaarinalaista lasta. kun Kaarinan kaupungin oman varhaiskasvatustoiminnan piirissä on noin 1 220 lasta. Jälkimmäisessä luvussa ovat mukana perhepäivähoidossa olevat noin 80 lasta.
Käytännössä siis varhaiskasvatusikäisistä kaarinalaislapsista kaksi viidestä hoidetaan yksityisen palvelutarjoajan avulla.
Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä on Heikkilän mukaan ensi vuonna pitkästä aikaa hiukan tasaantumassa, vaikka Kaarinan väkiluvun kasvu ei näytä taittumisen merkkejä. Varhaiskasvatusikäisten määrän ei oleteta nousevan, mutta alueellisia eroja on.
– Kaarinan keskustan itä- ja länsipuoli sekä Littoisten alue kasvavat. Mutta oletus on, että pienten lasten määrä pysyy nykytasolla – toki syntyvyyden kehittymistä on hankala ennustaa, toteaa Elina Heikkilä.
– Ensi vuonna oletus on, että vastaavat luvut yksityisen ja kunnallisen varhaiskasvatuksen välillä ovat noin 1 040–1 360, mutta tämä luku on oletus keskimääräisestä tasosta vuoden aikana, Heikkilä selventää.
Yksityisen ja kunnallisen varhaiskasvatuksen suhde pysynee siis ennallaan.
