Joulunalusaikaa vietettiin Piikkiössä jännittyneissä tunnelmissa 17 vuotta sitten. Tuolloin Kaarinan kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin joulukuussa yksimielisesti Piikkiön kunnan liittyminen Kaarinaan, ja myös Piikkiössä liitos meni valtuustossa läpi muutaman soraäänen siivittämänä äänestyslukemin 18–9. Lopulta vuoden 2009 alussa sinetöitiin 32 kuntaliitosta, joissa oli mukana kaikkiaan 99 kuntaa; Kaarina ja Piikkiö kahtena näistä.
Vaikka myöhemmin on paljastunut muun muassa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) raportista, ettei kuntaliitosten perimmäinen tarkoitus, eli säästöjen aikaansaaminen toteutunutkaan, voidaan kuitenkin paikallisesta näkökulmasta todeta, ettei Kaarinan kuntaliitos ole ollut suinkaan huonoimmasta päästä. Pikemminkin toisin päin.
Piikkiön ääni on kuulunut vahvasti viimeiset 15 vuotta myös Kaarinan valtuustossa, ja vaikka uudisrakentaminen lisäpalveluineen on keskittynyt pitkälti Kanta-Kaarinaan ja Piispanristille viime vuosina, on siihenkin ollut perusteltu syynsä. Ja yhtä perusteltua on keskittää seuraavaksi niin kaavoitusosaamista kuin myös tuoreita suunnitelmia Piikkiön keskustaajaman kehitykseen: alueelle, jossa lapsiperheiden suosimille pientaloalueille olisi aivan eri tavalla sijaa kuin esimerkiksi Kaarinan tiivistunnelmaisessa länsipäädyssä.
Syksyn aikana on uutisoitu laajalti, että yhä useampi kunta uhkaa liukua talouskurimuksen myötä valtion valvontaan. Se päätös, minkä Kaarina ja Piikkiö tekivät jo pian 20 vuotta sitten, on siis edessä monella paikkakunnalla tulevina vuosina. Lähihistoria on Kaarinassa näyttänyt, ettei oman kunnan identiteetti katoa kuntaliitoksen myötä. Ainakaan, jos siitä pidetään määrätietoisesti ja ylpeydellä kiinni.
Ehkä tästä rohkaisevasta liitosta voisi ammentaa oppia seuraavaksi muualle Suomeen.
Jan Sundman
