Seuraan työni puolesta jonkin verran niin Kaarinan alueen kuin lähikuntien ja -kylien sosiaalisen median ryhmiä, eli niin sanottuja puskaradioita. En ole voinut olla huomaamatta erästä trendiä, joka tuntuu valitettavasti yleistyvän vuosi vuodelta. Nimittäin joululahja- tai joulun ruoka-apupyynnöt. Eli toivotaan apua siihen, että voisi jouluna syödä perheen kesken edes hieman tavallista arkea juhlavammin, ja antaa kenties lapsilleen jotain lahjaksi aterioinnin jälkeen.
Asioita, mitkä keskiluokkaisesta kuplasta tuntuvat itsestäänselviltä, mutta samalla asioita, jotka ovat yhä useammalle suomalaiselle selviön sijaan haave.
Inflaatio on laukannut Suomessa jo pian kolme vuotta sellaisella vauhdilla, että monessa kotitaloudessa jo perustarpeiden hankkiminen on kysymysmerkin alla. Jos välillä nykyhallituksenkin leikkauskohteita puolustelleista puheista on saanut kuvan, että köyhyys on itse aiheutettua ja seurausta enimmäkseen patalaiskuudesta. Tämäkään väite ei kestä merivettä kovin hyvin.
Nopealla tahdilla kohonneiden elinkustannusten myötä Suomeen on syntynyt aivan uusi ja koko ajan kasvava ryhmä: köyhät työssäkäyvät. Nollatunti- tai minimipalkkasopimus takataskussa ei juuri näinä aikoina lohduta, kun monen peruselintarvikkeenkin hinta on pompannut kolmanneksella parin vuoden takaisesta.
Omaa kieltään hyvinvointivaltion huolestuttavasta kehityksestä kertoo se, että Kaarinassa jo perinteeksi muodostunut Kaarinan seudun tuki ry:n joulutapahtuma on laajentunut tänä vuonna Hovirinnan koulutalolle. Neliöt loppuivat ensin kaksi vuotta sitten kesken Tuorlan koulun juhlasalista ja viime vuonna Kaarina-talosta. Tänä vuonna ruokaa ja tilaa on varattu 100–150 henkilölle, mutta jouluaterian voi noutaa mukaansa myös kotiin. Lisäksi jokaiselle Hovirintaan saapuvalle lapselle pyritään järjestämään joululahja.
Todellinen hyvän mielen tapahtuma, joka täyttää yhä useamman suurimmat joulutoiveet. Onneksi ja valitettavasti.
