Viime vuoden verotiedot julkaistaan torstaina 7. marraskuuta. Voit katsoa torstaina Kaarina-lehden verkkosivuilta Varsinais-Suomen verolistojen kärjen. Julkaisemme myös hakukoneen, jossa voit etsiä yksittäisen henkilön verotietoja nimen perusteella.
Kerromme torstaina myös Kaarinan eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset.
Medialle luovutettavien verolistojen tuloraja on noussut 120 000 euroon. Varsinais-Suomen verolistalla ovat siis mukana julkiset verotiedot niistä henkilöistä, joiden verotettavien ansio- ja pääomatulojen määrä on vähintään 120 000 euroa. Aikaisemmin raja on ollut 100 000 euroa.
MIKÄ NÄKYY VEROTIEDOISSA, MIKÄ EI?
Yksittäisen henkilön julkiset verotiedot sisältävät:
veronalaiset ansio- ja pääomatulot vähennysten jälkeen,
tuloista määrätyt verot vähennysten jälkeen,
henkilön vuoden aikana maksaman tuloveron ja kunnallisveron määrän,
veronpalautuksen tai maksettavan jäännösveron määrän.
Verottomia tuloja ovat esimerkiksi toimeentulotuki, lapsilisät, lakkoavustus ja oman asunnon myynnistä tietyin ehdoin saatu myyntivoitto.
Myös osa henkilön saamista osingoista on tietyin ehdoin verovapaata.
Julkisista tiedoista eivät näy:
verottomat ansio- tai pääomatulot,
mistä ansio- tai pääomatulot koostuvat,
tarkka palkka tai eläke,
mitä tai minkä suuruisia vähennyksiä on tehty.
Lähde: Verohallinto.
JULKISISSA VEROTIEDOISSA eivät näy yksittäisen henkilön kaikki tulot. Esimerkiksi mahdolliset verovapaat etuudet ja pääomatulojen verovapaat osuudet jäävät julkisten verotietojen ulkopuolelle.
Vuonna 2022 suomalaiset saivat ansiotuloja yhteensä 151,8 miljardia euroa ja pääomatuloja 16,1 miljardia euroa. Julkisissa verotiedoissa kuitenkin näkyi ansiotuloja vain 125,1 miljardia ja pääomatuloja 12,2 miljardia euroa, kertoo Verohallinto.
Julkisista tiedoista jäi tilastojen mukaan siis puuttumaan yhteensä 30,7 miljardia euroa. Se on noin 18 prosenttia kokonaistuloista. Julkisten tietojen ulkopuolelle jääneiden tulojen osuus on pysynyt kutakuinkin samana viimeiset kymmenen vuotta.
Niin ikään vuoden 2022 julkisten ansio- ja pääomatulotietojen perusteella Suomessa oli 1 255 yli miljoonan tienannutta veronmaksajaa. Sen sijaan kaikkien yhteenlaskettujen ansio- ja pääomatulojen mukaan yli miljoonan tienanneita oli 1 500 henkilöä, eli lähes 250 enemmän.
– Ero johtuu siitä, että julkisissa tiedoissa ovat mukana vain ne tulot, joista maksetaan veroja, selvittää Verohallinnon tiedotteessa controller Aki Savolainen.
– Tuloverotuksen julkiset tiedot perustuvat niihin tietoihin, joita käytetään verotuksen toimittamiseen. Siksi niissä näkyvät vain ne tulot, joista maksetaan veroja, Savolainen kertoo.
YLEISIMPIÄ ansiotuloista tehtäviä vähennyksiä ovat pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Tavanomaisia vähennyksiä ovat myös tulonhankkimismenot ja matkakulut.
– Julkisissa tiedoissa näkyvät veronalaiset tulot vähennysten jälkeen. Ansiotulojen osalta vähennysten vaikutus selittää pitkälti eron todellisten ja julkisissa tiedoissa näkyvien tulojen välillä, Savolainen avaa.
– Pääomatuloissa ero johtuu siitä, että pääomatuloissa on verovapaita osuuksia. Pääomatuloista voi myös tehdä erilaisia vähennyksiä ja niistä voi vähentää tappioita, mikä osaltaan myös selittää eroa.
MIKÄ ON NAAPURIN MYYMÄN ASUNNON ARVO?
Naapurin myy oman asuntonsa, näenkö verotiedoista asunnon myyntihinnan?
Verojuristi: Oman asunnon myynnistä saatu voitto ei näy lainkaan verotustiedoissa, jos asunto on myyty kahden vuoden omistamisen ja asumisen jälkeen.
Naapuri perii äidiltään asunnon, näenkö verotiedoista asunnon arvon?
Verohallinto: Jos perijä myy asunnon, hänelle mahdollisesti syntyvä myyntivoitto on pääomatuloa.
Asunnon arvo tai perintöveron määrä eivät näy julkisissa tuloverotustiedoissa.
Jos perijä vuokraa asunnon, hänelle kertyvät vuokratulot ovat osa pääomatuloja. Pääomatulot ovat julkisia tuloverotustietoja, mutta niiden tarkka sisältö ei.
Lähde: Verohallinto, Veronmaksajain keskusliitto.
