Teksti: TS/Riitta Alakoski
Ensi vuoden askelmerkit Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) taloudessa vahvistettiin keskiviikkona 4. joulukuuta, kun aluevaltuusto hyväksyi kompromissiksi kuvaillun talousarvion.
Useat valtuutetut esittivät kuitenkin huolensa asukkaiden lakisääteisten palveluiden toteutumisesta ja henkilökunnan vaikeasta tilanteesta valtavien säästöjen keskellä.
Hyppäys kuluvan vuoden 156 miljoonan euron alijäämästä hyväksyttyyn 55 miljoonan euron ylijäämään vaatii Varhalta todella kireää vyötä.
Säästötoimet kohdistuvat ensi vuonna erityisesti ikääntyneiden palveluihin, joista on nipistettävä 9,5 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa muun muassa etähoivan laajentamista ja laitospalveluiden purkamista. Tilalle kaavaillaan lisää omaishoitajia ja yhteisöllistä asumista.
Palveluverkosta kovasti toivottuja säästöjä ei vielä ensi vuonna ole kertymässä muutamaa miljoonaa enempää.
Vuonna 2026 ylijäämää on tehtävä noin 235 miljoona euroa. Sekään ei riitä, vaan talouden tasapainotusohjelmaan on aiempien sopeuttamistoimien päälle lisättävä 12,5 miljoonan euron säästöt, jotta alijäämät saadaan katettua lain vaatimassa ajassa.
343 miljoonan euron vinouma
Välttämättömiin rakennusinvestointeihin Varhalla uppoaa ensi vuonna 185,9 miljoonaa euroa. Työn alla tai valmistelussa ovat esimerkiksi Turun keskusten terveysaseman korvaava uusi sote-keskus, psykiatrian sairaalan toinen osa sekä Salon sairaalan ja Tyksin T-sairaalan uudistamisen loppuvaiheet.
Myös ICT-hankkeissa on ensi vuonna luvassa isoja panostuksia.
– Merkittävää on esimerkiksi siirtyminen vain kahteen potilastietojärjestelmään. Se on valtava muutos, hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen toteaa.
Martikainen nosti heti valtuuston kokouksen alkuun esiin Varhan kannalta toimimattoman hyvinvointialueiden rahoitusmallin. Siihen sisältyvä siirtymärahoitus on syönyt vuoden 2026 loppuun mennessä Varhan rahoitusta 343 miljoonalla eurolla.
– Varsinais-Suomen kunnissa oli [ennen sote-uudistusta] säästetty sote-menoissa todella paljon ja jätetty investoimatta. Se vaikuttaa Varhan siirtymärahoitukseen näin, vaikka me päinvastoin tarvitsisimme enemmän rahaa tilanteen paikkaamiseen, Martikainen huomautti.
Varha kuuluu niihin kuuteen hyvinvointialueeseen, jotka eivät vuoden 2029 loppuun jatkuvan siirtymäajan puitteissa tule pääsemään asukkaidensa palvelutarvetta vastaavaan valtionrahoitukseen.
Varhan rahoitukseen kohdistuu vuosina 2023–25 yhteensä 269 miljoonan euron vähennykset. Sen sijaan Pirkanmaan hyvinvointialue Pirha saa siiirtymärahoituksella samana aikana 5,7 miljoonaa euroa lisärahaa.
Martikaisen esimerkki kertoo, että ilman siirtymätasauksia Varha olisi talousarvion 2025 toteutuessa ylijäämäinen eli alijäämät olisivat katettavissa jo silloin. Pirhalla sen sijaan olisi 115 miljoonaa euroa alijäämää.
– Toteutuuko tässä yhdenvertaisuus ja onko tämä oikein, Martikainen kyseenalaisti puheenvuorossaan.
– Hyvinvointialueiden rahoitusta uudistetaan parhaillaan ja lakimuutos lähtee lausuntokierrokselle tammikuussa. Näkemyksiä tulevasta rahoitusmallista on monta, ja siksi meidän on nyt todella tärkeä vaikuttaa tähän, hän sanoo.
