Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) järjestämät lietekaivojen tyhjennykset alkavat helmikuun alusta Kaarinassa. Samaan aikaan tyhjennykset käynnistetään myös Turun, Auran, Paimion, Sauvon ja Liedon alueilla.
Osa asukkaista on kritisoinut keskitetysti järjestettyä lietteenkuljetusta hintojen noususta. Jatkossa lietekaivon tyhjennyksestä voi selvitä vajaalla 160 eurolla tai siitä voi joutua pulittamaan lähemmäs 330 euroa. Hinta määräytyy tyhjennettävän lietekaivon tilavuuden sekä sen mukaan, voidaanko kaivo tyhjentää niin sanottuna ekotyhjennyksenä. Ekotyhjennys on tavanomaista tyhjennystä halvempi.
Kaarinan, Paimion ja Sauvon alueella vielä toistaiseksi toimivan Jätehuolto H. Koskisen toimitusjohtaja Heimo Koskinen kertoo, että he ovat tyhjentäneet vuosittain alueella toista tuhatta kaivoa. Koskisen asiakkaille lietekaivojen tyhjennyshinta ei todennäköisesti nouse, sillä esimerkiksi kahden kuution sakokaivon tai pienpuhdistamon tyhjennys on maksanut 193,40 euroa. LSJH:n hinnaston mukainen maksu samasta työstä on jatkossa 179,16 euroa tai 157,69 euroa, jos kaivo voidaan tyhjentää ekotyhjennyksenä.
Koskinen myöntää, että heidän hinnoissaan saattaa olla pieniä sopimuskohtaisia eroja. LSJH:n hinnastoon hän ei ole tutustunut.
– Suoraan sanoen ottaa päähän koko homma. Tässä vedetään vuosien työ vessasta alas, Koskinen kuittaa.
”Aika pieneksi jäävät työt, jolleivät kokonaan lopu.”
”Ei se ole kunnon yrittäjyyttä”
Koskinen ei osallistunut LSJH:n kilpailutukseen alueen lietteenkuljetuksista. Osasyynä siihen oli, että yritys oli juuri hankkinut uuden lieteauton, joka ei olisi sopinut urakan vaatimuksiin. Uusi kallis investointi ei miellyttänyt, mutta ei myöskään ajatus aliurakoitsijana toimimisesta.
– En pidä siitä, ettei ole sopimussuhdetta asiakkaisiin. Ei se ole kunnon yrittäjyyttä, että ollaan renkinä jollain toisella, pätkätöissä muutaman vuoden kerrallaan. Ei siinä voi tehdä investointeja tai toiminnan kehittämistä, hän sanoo.
Koskisen mukaan muutoksella on merkittävä vaikutus hänen liiketoimintaansa. Yhden lietekuljettajan työsuhde päättyy tammikuun lopussa. Sen jälkeen Koskisen lieteauto ajaa vielä Salossa, mutta senkin tie tulee päätökseen vuoden 2026 aikana, jolloin loputkin LSJH:n kunnat siirtyvät keskitettyyn lietteenkeräykseen. Sama on edessä myös sekajätteen kuljetusten osalta muutaman vuoden päästä.
– Aika pieneksi jäävät työt, jolleivät kokonaan lopu. Yritysten kanssa voidaan vielä toimia, mutta se on pientä, Koskinen summaa.
Kaarinassa kaivojen tyhjennyksiä hoitaa jatkossa Liedosta käsin toimiva KV-Koneurakointi Oy.
Mahdollisuus ekotyhjennykseen tulossa
Jatkossa lietetyhjennysten hinnat ovat samat kaikissa kunnissa, joissa on LSJH:n järjestämä lietteenkuljetus, asuipa sitten kuinka lähellä puhdistamoa tai lietteenkuljettajan varikkoa tahansa. LSJH:n palvelupäällikkö Greta von Wendt myöntää, että joillekin alueen asukkaista hinta saattaa nousta, mutta toisille laskea. Edukkaimmin lietekaivon tyhjennyksestä selviää, jos kaivon voi tyhjentää ekotyhjennyksenä.
– Uusissa lieteautoissa on kaksiosainen säiliö. Ekotyhjennyksessä lietekaivon pintaliete imetään säiliön lieteosaan, sen jälkeen kaivon vesi imetään vesiosaan ja lopuksi kaivon pohjalla oleva liete imetään taas lieteosaan. Sen jälkeen vesi palautetaan kaivoon, eikä asukkaan tarvitse itse täyttää kaivoa vedellä. Kaivo on tärkeää täyttää vedellä tyhjennyksen jälkeen, jotta se toimii oikein eikä lietettä pääse karkaamaan ympäristöön, von Wendt selittää.
Uudella tyhjennysmenetelmällä pyritään vähentämään puhdistamoihin kuljetetun veden määrää, ja samalla lieteautoon mahtuu useampia tyhjennyksiä. Aivan kaikkiin kaivoihin se ei sovellu, esimerkiksi maapohja estää ekotyhjennyksen. Mahdolliseksi ne kuitenkin tulevat myös Kaarinassa viimeistään vuoden 2026 alusta.
– Uusimmissa kilpailutuksissa tätä on vaadittu urakoitsijalta, mutta niissä on siirtymäaika, jotta urakoitsijalla on mahdollisuus päivittää kalustoaan, von Wendt kertoo.
LSJH arvioi, että tyhjennyksiä Kaarinassa on vuosittain noin 1000. Todellinen määrä paljastuu kuitenkin vasta, kun kuljetukset saadaan kunnolla käyntiin, sillä tiedot viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä ovat usein vain kiinteistön omistajan tiedossa.
– Lähettämiimme selvityspyyntöihin on vastannut noin 60 prosenttia kirjeen saaneista. Kun tiedotimme vuoden lopussa tyhjennysten alkamisesta, määrä kasvoi siitä vielä, von Wendt avaa LSJH:n tiedonkeräysmenetelmiä.
