Kuntavaalit ovat enemmän kuin paikallispolitiikkaa – niissä päätämme elinvoimasta ja kansalaisten arjesta. Ilman kuntia ei ole toimivaa yhteiskuntaa.
Pidämme itsestään selvänä, että voimme viedä lapset aamulla päivähoitoon. Koululaiset lähtevät kouluun ja saavat siellä ilmaisen kouluruoan, katuvalot palavat, tiet ja kevyen liikenteen väylät ovat kunnossa, uimahallin ja kuntokoulun sisäänpääsymaksut ovat maltilliset ja kirjaston lainausvalikoima monipuolinen.
Kuntalaiset eivät välttämättä edes hahmota minkälainen palveluntuottaja ja arkielämän ylläpitäjä kunta on. Siitä kertonee kuntavaalien alhainen äänestysprosentti? Melko alhaiseksi se on valitettavasti jäänyt Kaarinassakin.
Elinvoimaisessa kunnassa yritykset kukoistavat, ympäristöä kunnioitetaan ja kaavoitusasiat etenevät. Kunnan kukkarossa on rahaa vielä huomennakin, ihmiset voivat hyvin ja heillä on mahdollisuus ilmaista mielipiteitään. Sellainen kunta houkuttelee uusia asukkaita, yrittäjiä ja investointeja. Hyviä päätöksiä saadaan aikaan, kun jokainen päätöksentekoon osallistuva pitää huolta rakentavasta päätöksentekoilmapiiristä ja ymmärtää kompromissien välttämättömyyden.
Kuntien rooli elinvoimaisuuden akkuna vahvistui entisestään tämän vuoden alussa, kun työllisyyden ja kotoutumisen hoito siirtyi valtiolta kuntien vastuulle. Tehtävä on uusi ja haasteellinen varsinkin nykyisen matalasuhdanteen aikana, mutta onnistuessaan lisää kuntien ja koko Suomen elinvoimaisuutta. Kunnat jos ketkä tuntevat omat paikalliset yrityksensä ja niiden työvoimatarpeet, ja siten työtä vailla oleva työikäinen saa työtä ja yritys tarvitsemansa työvoiman aikaisempaa joustavammin.
Kuntien varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevilla päätöksillä on iso merkitys koko Suomelle. Nuorissa on tulevaisuutemme, ja kun jokaiselle koululaiselle taataan mahdollisuus yltää parhaimpaansa, saadaan Pisa-oppimistulokset taas nousuun. Tässäkin kuntien päätökset ovat enemmän kuin paikallispolitiikkaa, koska globaaleilla markkinoilla Suomi ei pysty kilpailemaan esimerkiksi luonnonvaroillaan, mutta osaamisellaan kyllä.
Mutta kaikkea ei kuntienkaan tarvitse tehdä yksin. Isot investoinnit – kuten Kaarinassa uuden uimahallin suunnittelu – edellyttävät usein kumppanuuksia. Kumppanitoimijoilla on yhteiset intressit: toiminta perustuu vastavuoroisuuteen sekä siihen, että kumppanuus luo aitoa lisäarvoa kaikille osapuolille.
Huhtikuussa käydään seuraavat kuntavaalit. Nyt jos koskaan tarvitaan rohkeita, arjen haasteita ymmärtäviä ja eteenpäin katsovia päättäjiä.
Anne Heikkinen (kok.), TtT, YTM
Kaarinan tarkastuslautakunnan jäsen, Kaarinan ja Varhan varavaltuutettu, kunta- ja aluevaaliehdokas
