Piikkiön neuvola sai huipputuloksen valtakunnallisessa kyselyssä – ”Usein jo äänestä tietää, kuka soittaa”

Varha pääsi alkuvuonna röyhistämään rintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi neuvolakyselyn valtakunnalliset tulokset, joiden mukaan perheet olivat antaneet maksimisuosittelupisteet kolmelle Varhan neuvolalle. Yksikään muu hyvinvointialue ei yltänyt samaan.

Satunnaisia 100 pisteen neuvoloita löytyy pitkin Suomea, mutta Varhassa määrä oli suurin. Lisäksi Varha sai neuvoloista keskimäärin hiukan paremmat pisteet kuin muu valtakunta.

Suurimman mahdollisen suositteluindeksin Varhassa keräsivät Piikkiön neuvola, Pargas mödra- och barnrådgivning sekä Raision Paikkarin neuvola. Lisäksi Littoinen pääsi kärkikahinoihin: sen suositteluindeksi oli 95.

Muista paikallisista neuvoloista Paimio sai perheiltä keskimäärin 86 pistettä, Piispanlähde 83. Kumpikin on Varhan ja maan keskiarvon tuntumassa.

Sen sijaan Kaarinan pääterveysaseman tulos oli Varhan toiseksi huonoin, 62. Sauvon neuvolasta ei saatu tarpeeksi vastaajia kyselyyn, jotta tulos olisi julkistettu.

”En ihmettele hyviä pisteitä! Olemme olleet todella tyytyväisiä.”

”Täällä ei ole liukuhihnameininkiä”

Piikkiön neuvolassa tulos on otettu lämmöllä vastaan, mutta terveydenhoitajilla ei ole antaa suoraa reseptiä siitä, millä perheet on saatu näin tyytyväisiksi.

– Työntekijöiden pysyvyys varmaan vaikuttaa. Asiakkaita harmittaa, jos työntekijöitä vaihtuu usein, miettii Piikkiön neuvolassa pisimpään eli 17 vuotta työskennellyt Minna-Maria Hirvensalo.

Hän, Piikkiössä toistakymmentä vuotta terveydenhoitajana toiminut Merja Mikkonen sekä puolitoista vuotta sitten aloittanut Katja Duldin kokevat tekevänsä työtä nimenomaan asiakkaita eikä byrokratiaa varten. Jokainen perhe koetetaan kohdata yksilöllisesti.

– Ja pienellä paikkakunnalla asiakkaat oppii tuntemaan. Usein jo puhelimessa äänestä tietää, kuka soittaa, Mikkonen kommentoi.

Samantapaista selitystä arvelee neuvolasta yhytetty äiti Tiia Heikkinen, joka oli tullut Rauha-tytön puolivuotisneuvolaan.

– Täällä ei ole liukuhihnameininkiä vaan ihminen kohdataan ihmisenä ja vastaanotto tuntuu henkilökohtaiselta. Lisäksi asiat hoituvat aina mutkattomasti, kuten silloin, kun muutimme Piikkiöön ja oli loma-aika, hän sanoo.

– En ihmettele hyviä pisteitä! Olemme olleet todella tyytyväisiä.

Kiireessä ei kannata hosua

Yhtenä tärkeänä taustatekijänä Heikkinen pitää Piikkiön neuvolan kiireetöntä tunnelmaa. Työntekijöillä on tuntunut olevan aikaa kuunnella ja ottaa lapsi huomioon.

Mikkonen naurahtaa, että käytännössä kyse on siitä, miten hyvät näyttelijänlahjat terveydenhoitajilla on. Potilastietojärjestelmä voi olla jumissa, seuraava asiakas odottaa oven takana ja päässä surraa uudet rokotussuositukset, jotka pitäisi omaksua nopeasti ja joiden rokotteet pitäisi tilata. Paineen ei vain anneta näkyä perheille.

– Jos alkaa hosua, työ pitkittyy aina tavalla tai toisella ja hankaloituu, perustelee Duldin.

– Lasten kanssa työskennellessä asiat eivät aina mene niin kuin on ajateltu! Hirvensalo nauraa.

Heidän mukaansa asiakasluku suhteessa työntekijöiden määrään on Piikkiössä suositusten mukainen. Toisinaan laskettuja aikoja osuu useita lähekkäin, mikä tuo paljon ruuhkaa.

Vuodessa synnyttäjiä on 60–80, ja määrä on pysynyt pitkään samantapaisena.

”Kukaan ei ole täydellinen. Ihan riittävän hyvä vanhempi riittää.”

Perheet vaativat itseltään liikaa

Terveydenhoitajat kokevat neuvolatyön pysyneen perustaltaan samana vuodesta toiseen, mutta viime aikojen ilmiö on nykyvanhempien kohtuuttomat vaatimukset itselleen.

Perheet kokevat, että kaikessa pitäisi onnistua, ehkä siksi, että tietoa on liikaa saatavilla ja somessa näkyy vain idyllisiä perhekuvauksia.

– Kukaan ei ole täydellinen. Ihan riittävän hyvä vanhempi riittää, Mikkonen painottaa.

Pettymyksiä herättää varsinkin imetyksen epäonnistuminen. Lisäksi ensimmäisen lapsen kanssa odotukset arjelta ovat usein ihan liian korkealla suhteessa todellisuuteen.

Terveydenhoitajien tehtävänä on saada vanhempia olemaan itselleen armollisempia. Myös Heikkinen nostaa äitinä asian esiin.

– Täältä on saanut inhimillisen tuntuisia ohjeita, jotka ovat kannatelleet omaa jaksamista. Tänäänkin terveydenhoitaja muistutti, että lepo ja hyvinvointi ensin. Jos on huonoja öitä, äiti saa lepäillä ihan luvan kanssa.

Liian kovien vaatimusten lisäksi nykyperheiden taloushuolet ovat nousseet toistuvasti esiin. Vaikka kodissa pärjättäisiin hyvin, yhteiskunnan epävakaus tuo epävarmuutta eikä tulevaan ole luottoa.

– Ja lapsentekoa pitkitetään, jotta perheen talous olisi kunnossa, mutta korkea ensisynnytysikä tuo omia ongelmia, Duldin toteaa.

Neuvoloita arvostetaan

Kaarinan pääterveysaseman saamat huonot pisteet herättävät Piikkiön neuvolan työntekijöissä kummastusta. Neuvolat Piikkiössä, Kanta-Kaarinassa, Paimiossa ja Sauvossa kuuluvat samaan tiimiin, ja kolmikon kokemuksen mukaan työntekijät ovat näissä kaikissa todella mukavia.

– Vastaajamäärät olivat kyselyssä aika pieniä. Kaikkia ei voi miellyttää. Joskus ihmisillä on odotuksia, joihin neuvola ei pysty vastaamaan, Mikkonen miettii taustatekijänä.

Piikkiössä vastaajia oli 15, Kanta-Kaarinassa 29. Kyselyssä pystyi antamaan kehupisteiden lisäksi miinuspisteitä –100:aan saakka, joten jokin yksittäinen huono kokemus on voinut vetää luvut alas – eikä pääterveysasemallakaan kokonaisuudessaan menty miinuspuolelle vaan perheet olivat valmiita suosittelemaan paikkaa.

Koko maassa neuvolat ovat yksi asiakkaiden eniten kehumia terveydenhuollon palveluita. Täysin vastaavaa kyselyä ei ole toteutettu aiemmin, mutta THL:n arvion mukaan tulokset olivat nyt samansuuntaiset kuin ennenkin.

Kasvokkain uskalletaan avautua

Entä mitä neuvoloissa pitäisi kehittää?

Ensimmäiseksi pitäisi saada tietojärjestelmät kuntoon, terveydenhoitajat Piikkiössä vastaavat. Niiden takkuilu aiheuttaa työpaikalla toistuvasti harmia ja hidastaa työtä. Lisäksi uusia ohjeistuksia ja vaatimuksia tulee joskus niin tiheällä tahdilla, että perässä on puolimahdotonta pysyä.

THL arvioi, että valtakunnallisesti pitäisi parantaa neuvoloiden sähköisiä palveluja ja henkilökunnan tavoitettavuutta. Samoin muihin palveluihin – kuten terapiaan – ohjaamista tulisi tehostaa.

Hirvensalo, Duldin ja Mikkonen ovat kiitollisia siitä, että neuvolatyötä tehdään yhä kasvokkain eikä vastaanottoja ole siirretty etäyhteyksien päähän. Työhön tarvitaan väistämättä käsiä.

– Ja kun kohdataan paikan päällä, asiakas luottaa ihan eri tavalla. Silloin voi tulla itku ja uskalletaan kertoa aroista asioista, Duldin kertoo.

Koko neuvolajärjestelmä on rakennettu ongelmien mahdollisimman varhaiseksi löytämiseksi. Joskus hälytysmerkkinä on vaa’an tai mittanauhan lukema, joskus vanhemman kyyneleet.

Suositteluindeksiä eli NPS-lukua varten neuvoloiden käyttäjiltä tiedusteltiin, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat saamaansa palvelua läheiselleen. Vastaukset kerättiin touko-syyskuussa 2024.