Teksti: Maijastiina Hannonen
Suomessa on tapahtunut viimeisen kolmen vuoden aikana kaksi hinausauton kuljettajan kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Marraskuussa 2022 hinausauton kuljettaja jäi auton alle Nelostiellä ja elokuussa 2024 Turunväylällä.
Hinaustehtäviä joudutaan tekemään päivittäin moottoriteiden laidoilla.
– Miten moni konttorityöntekijä uskaltaisi laittaa oman työpisteensä moottoritien valkoiselle viivalle? hinauspalveluyrittäjä Mika Palokankare kysyy.
Palokankare pyörittää paikallista 10-hinausta yhdessä poikansa kanssa. Pelkästään heidän firmansa noutaa joka päivä ainakin yhden auton valtatien varrelta. Siksi Palokankare lähti kaksi vuotta sitten Nelostiellä sattuneen kuolonkolarin jälkeen autokaupoille ja hankki TMA-auton, eli törmäysvaimenninauton.
Törmäri apuna
Tuttavallisemmin ”törmäriksi” kutsuttu auto on tarkoitettu nimensä mukaisesti ottamaan vastaan kovia iskuja. Mikäli ohikulkevat autot eivät syystä tai toisesta huomaa varoitusmerkkejä hinausautosta vaan ajavat päin, törmäysauton alumiininen vaimennuskenno ottaa iskun vastaan hinausauton puolesta.
– Meillä ei enää yksikään kuljettaja lähde moottoritielle ilman törmäriä. Se on puhtaasti työturvallisuuskysymys, Palokankare toteaa.
Palokankare kertoo pohtineensa, että tätä nykyä on varmaankin vaarallisempaa työskennellä hinausauton kuljettajana kuin vaikka poliisina. Autoja on nimittäin laillista käydä hinaamassa valtateiden laidalta myös ilman törmäriä, vaikka se on huomattava työturvallisuusriski.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kaikki vakuutusyhtiöt eivät korvaa hinauksen yhteydessä käytetystä TMA-autosta aiheutuneita kuluja. Törmäri vaatii oman kuljettajan, ja siksi sen käyttäminen tuplaa hinauksen hinnan. Kaikki asiakkaat eivät halua maksaa kuluja omasta pussistaan.
Välinpitämättömyys kasvussa
Hinausalalla toivotaan, että TMA-autojen käyttö olisi pakollista ainakin valtateiden varrella. Palokankare kertoo, että esimerkiksi länsinaapurissa törmärit ovat vakiinnuttaneet asemansa.
Ruotsissa tien varteen jääneen auton luokse sellainen tuodaan aina joko pelastuslaitoksen tai hinausliikkeen toimesta. Palokankare olisi valmis pilotoimaan vastaavaa myös Suomessa.
Haastatteluaamuna tuntemattomaksi jäänyt ohikulkija ajoi hinausliikkeen autosta sivupeilin palasiksi 50:n alueella. Kolaroinut autoilija ei pysähtynyt selvittämään tilannetta.
10-hinaukselle tulee vastaavia kolhuja suunnilleen kerran vuodessa. Palokankare toteaa, että jälki olisi ollut pahaa, jos peilin kohdalla olisi seissyt heidän työntekijänsä.
30 vuotta hinausalalla työskennelleen Mika Palokankareen mukaan ihmisistä on tullut hänen työuransa aikana välinpitämättömiä liikenteessä liikkujia. Yhä useammat ohikulkijat eivät vaihda kaistaa, vaikka edessä näkyy tien sivuun pysähtynyt hinausauto. Rattien takana istuu yhä enemmän ihmisiä, joiden katse on liikenteen sijaan puhelimissa.
– Puhelinta ei tarvitse katsoa kuin sekunti, niin eteen on jo tullut joku.
Esimerkiksi hinausauto.
