“Jos olisit kaikkivaltias, minkä yhden asian muuttaisit Piikkiössä?”
Tällaiseen kysymykseen päättyi Piikkiön kirjastossa järjestetty paneelikeskustelu “Koti Piikkiössä”. Panelisteina istuivat piikkiöläiset valtuutetut ja kevään vaaliehdokkaat Niina Alho (sd.), Hans Huttunen (ps.), Sami Elmeranta (kok.), Milla Marika Runsala (kesk. sit.) ja Päivi Lehtovaara (kok.).
Illan aikana pohdittiin Piikkiön tulevaisuutta niin terveyspalveluiden, koulun, asutuksen kuin vapaa-ajankin näkökulmista. Panelistit vaikuttivat olevan samaa mieltä siitä, että Piikkiön elinvoimaisena säilyminen vaatii peruspalveluiden säilymistä alueella. Keskusteluun nousi muun muassa Piikkiön oma terveysasema, jonne kaivattiin omaa näytteenottopalvelua nykyisten palveluiden lisäksi.
– Turkuun keskittäminen ei ole oikea ratkaisu, vaan lähialueiden palvelut on pidettävä pystyssä. Minulla on kauhea pelko, että huonosti meidän käy, sanoi kuntavaaleissa ehdolla oleva Milla Marika Runsala.
Nykyinen aluevaltuutettu ja -ehdokas Niina Alho rauhoitteli keskustelua vakuuttamalla, että jos terveysasemalla on vuodessa yli 1 000 lääkärikäyntiä, siellä on jatkossakin lääkärin vastaanotto.
– Kaarinan terveysasema on auttamatta liian pieni, että sinne voisi kaiken koota. Ja meillä on päätös, että vuonna 2026 sote-pisteillä pitää olla myös näytteenotto, Alho sanoi.
Ehdottomasti uusi koulu
Yleisön joukosta heitetty kysymys hyvinvointialueiden säästöistä sai panelistien mielipiteet eroamaan toisistaan. Kokoomuksen Sami Elmeranta lähtisi hakemaan säästöjä poliittisen koneiston karsimisesta.
– Tässä leikitään ihmisten terveydellä. Meidän pitäisi kaikki paukut suunnata ydinpalveluihin. Lähtisin tiettyjä asioita rohkeasti yksityistämään, Elmeranta pamautti, mutta ei yksilöinyt mitä näillä tarkoitti.
Alho sen sijaan oli sitä mieltä, että 200 miljoonan euron alijäämän kattaminen annetussa kahden vuoden aikataulussa ei ole realismia. Hän myös muistutti, että Varsinais-Suomi on kasvava maakunta, jonka vuoksi palvelutarjontaa pitää ennemminkin kasvattaa kuin supistaa.
– Palveluista ei pidä karsia, vaan pitää saada lisää varoja. Ikäihmisiä tulee koko ajan lisää, Runsala lisäsi.
Paikallisesti paljon puhuttanut aihe Piikkiön yhtenäiskoulun tulevaisuudesta sen sijaan ei jakanut panelistien mielipiteitä. Uusi koulurakennus oli vastaus, joka kuului jokaisen ehdokkaan suunnasta. Vanhaa ei kannata enää korjata.
– Jos meillä on hyvä koulu, niin Piikkiö kehittyy ja tänne halutaan muuttaa. Eli uusi koulu, eikä lakkauteta olemassa olevia pienempiä kouluja. Yksi tekijä muuttaa Piikkiön eteläosiin on sen oma koulu, ja jos se sieltä häviää, ei sitä koskaan sinne enää tule, perussuomalaisten Hans Huttunen tiivisti panelistien ajatukset.
Perässä laahaava kaavoitus
Panelistiyleisössä eniten tunteita nostatti Piikkiön keskustan kaavoitus, sillä keskustan alueella on pulaa varsinkin kerrostaloasunnoista. Yleisön joukosta nostettiin esiin huoli, että vanhentuvat piikkiöläiset joutuvat muuttamaan muualle sen jälkeen, kun omakotitaloista ei enää jakseta pitää huolta.
Piikkiön osayleiskaavan päivitystyö on ollut käynnissä jo vuodesta 2017, mutta valmista ei vielä ole näkynyt. Panelistit myönsivät, että kaavoituksen painopiste on pitkään ollut Kaarinan keskustassa, mutta vakuuttivat, että Piikkiötä ei ole unohdettu.
– Piikkiön osayleiskaava on menossa eteenpäin. Luottamushenkilöt ovat linjanneet, että se voidaan pilkkoa, jotta keskustan kaava saadaan eteenpäin. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaupungin kaavoittamisen resurssit eivät ole rajattomat, Alho sanoi.
– Yrityselämä tulee koko ajan Piikkiöön päin, johtuen hyvistä liikenneyhteyksistä. Sen myötä pitäisi tehdä lisää asuntoja keskustaympäristöön, sillä täältä on helppo liikkua, Elmeranta lisäsi.
Kaavoituksesta keskustelu siirtyi sujuvasti joukkoliikenteen kautta lähijunahankkeeseen. Se ei saanut suurta suosiota panelistien keskuudessa.
Elmeranta ja Lehtovaara ilmaisivat varovaisen myönteisen kantansa junalle, mutta painottivat, että ensin täytyy selvittää kustannukset ja niiden maksajat tarkasti. Alho taas totesi, että on sääli, jos olemassa oleva raide jää käyttämättä, sillä lähijunan pysähtyminen Piikkiössä toisi varmasti lisää asukkaita keskusta-alueelle. Hän kuitenkin korosti, että kaupungin investoinnit ovat niin suuria, ettei lähijunaliikenteeseen pystytä panostamaan.
Huttunen ilmoitti yksiselitteisesi olevansa hanketta vastaan. Hän kehittäisi ennemmin nykyisiä bussilinjoja ja samoilla linjoilla oli myös Runsala.
– Lähijunahanke halkaisee keskustan kahtia. Linja-autoreittejä pystyy myös muuttelemaan helpommin, Huttunen kiteytti.
Valttina hyvät liikuntamahdollisuudet
Kaikki panelistit pitivät Piikkiön liikunta- ja urheilumahdollisuuksia hyvinä. Urheilukenttiä on ja seuroilla tilaa harrastaa. Runsala nosti keskusteluun kuitenkin yhden puuttuvan elementin: kuntosalin.
– Piikkiössä ei oikein ole mitään paikkaa, jossa voisi lihaskuntoa kehittää, itsekin voimanostoa harrastava Runsala harmitteli.
Kylätalo Pontelan kuntosali koettiin huonoksi ja sen jälkeen panelistit ideoivat kuntosalille paikkaa uuden koulurakennuksen tiloihin. Alho ehdotti keskustelua paikallisten urheiluseurojen kanssa, josko kuntosali voitaisiin toteuttaa yhteisvoimin. Päivi Lehtovaara lupasi viedä asian seuraparlamentin keskusteluun.
Turussa käyttöön otettua Boost-etua ei Kaarinaan haluta. Panelistit muistuttivat, että se mikä toimii Turussa, ei välttämättä toimi Kaarinassa. Järjestöpohjainen harrastusten malli on käyttäjilleen edullinen, ja siitä haluttiin pitää kiinni.
Vaan mitä panelistit vastasivatkaan jutun aloittavaan kysymykseen? Huttunen tyhjensi pankin ilmoittamalla palauttavansa Piikkiön itsenäisyyden, joka kirvoitti naurua paneeliyleisön ja panelistien keskuudessa. Runsala haluaisi Piikkiöön kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut, Elmeranta palauttaisi Harvaluotoon koulun, Lehtovaara tahtoisi lähijunan ilmaiseksi ja Alho lopettaisi koulukiusaamisen.
