Jäätävä polte vei järvelle, vaikka jään kantokyky herätti epäilyksiä

0
LC Littoisten Lauri Ylikylä (vas.) ja Jarkko Koskinen mittaamassa Littoistenjärven jään paksuutta. Ylikonstaapeli Marko Iltanen valvoo operaatiota. Kuva: Julian Rauhaniemi

Perjantai 14. maaliskuuta. Keli on ollut jo pitkään lauha, mutta parina edellisenä päivänä on pakastanut. Ohut lumipeite värittää maankamaraa, mutta onko Littoistenjärvellä jäätä?

Se selviää, kun Littoisten Lionsclub suorittaa perinteisen mittausoperaationsa.

Jäätä kyllä on, mutta järven keskellä linnut polskivat sulassa vedessä. Uskaltaako tuonne siis talsia?

Lauri Ylikylä ja Jarkko Koskinen aloittavat määrätietoisen askelluksen. Vastaus kysymykseen: kyllä uskaltaa.

Jään paksuus mitataan aina samassa paikassa, Ristikallion koulun edustalla järven eteläpään keskellä. Tällä kertaa poikkeus vahvistaa säännön – aivan niin pitkälle ei uskallus riitä kuin tavallisesti.

Kaira uppoaa jäähän, sitten mittatikku. Lounais-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Marko Iltanen vahvistaa tuloksen: 97 milliä.

LC Littoinen toteuttaa mittausoperaationsa vuotuisesti samana päivänä, siis 14. maaliskuuta. Toimella on pitkät perinteet, aina vuodessa 1979 saakka.

Vain kertaalleen jääkerros on ollut maaliskuun puolivälissä ohuempi kuin tänä vuonna. Viisi vuotta sitten mittaustulokseksi saatiin 0 milliä. Jäätä ei siis toisin sanoen ollut.

Viime vuonna kaira upposi 507 millimetrin, eli reilun puolen metrin syvyyteen. Vuosituhannen tuhdeimmaksi tulokseksi on tilastoitu 719 milliä (2003).

Kaira on tehnyt tehtävänsä, nyt on mittatikun vuoro. Kuva: Julian Rauhaniemi

Jään paksuutta ei selvitetä huvin vuoksi, vaan kyseessä on kilpailu. Eikä edes järin leikkimielinen: palkintoina jaetaan esimerkiksi lahjakortteja ja kahvisalkkuja.

LC Littoinen myi arvauksia lähialueen yrityksille ja yksityishenkilöille yhden euron hintaan. Arvausajaksi annettiin tammi-helmikuu.

– Veikkaukset ovat kaikkea nollan ja 840 millin väliltä, LC Littoisten sihteeri Jukka Haroma kertoo.

Arvauksia oli jaossa yhteensä 1 200. Euromääräinen tuotto on siis samansuuruinen.

Tuotot käytetään lyhentämättömänä kaarinalaisten 6.-luokkalaisten stipendeihin.

– Jokainen kutosluokka saa yhden stipendin. Näin myös lietolaisessa Littoisten koulussa, tiedotussihteeri Jarkko Koskinen selventää.