Kaarinan kirjastoissa rikottiin viime vuonna lainausennätys. Lainoja oli yli 830 000 ja aikaisempi ennätys rikkoutui näin peräti yli 50 000 lainalla. Suurin osa lainoista oli kirjoja ja niitä lainattiin enemmän kuin koskaan aiemmin.
Kirjoista eniten lainattiin lasten ja aikuisten kaunokirjallisuutta.
Kirjastoissa myös käytiin ahkerasti ja kirjastokäyntejä oli lähes 11 jokaista kaarinalaista kohden. Verkkokäyntejä oli yli 330 000.
Kirjastokorttia käyttävien asiakkaiden määrä on kasvussa. Lainausoikeuttaan käytti tuhat asiakasta enemmän kuin edellisvuonna.
Myös tapahtumia ja opastuksia kirjasto järjesti enemmän kuin edellisvuonna. Kirjaston järjestämiä tapahtumia ja opastuksia oli vuoden aikana yli 500. Lukupiirit, satutunnit, opastukset, vinkkaukset ja muut kirjaston tapahtumat tavoittivat peräti 11 800 osallistujaa.
Suomalainen lukee yli 16 kirjaa vuodessa
Suomalainen lukee vuodessa keskimäärin yli 16 kirjaa, joista 10,5 painettuna.
85 prosenttia suomalaisista on lukenut viimeisen neljän viikon aikana kirjaa jossain formaatissa. Kirjojen lukeminen on edelleen suomalaisten mieluisin ajankäyttötapa musiikin kuuntelun jälkeen.
Painettuja kirjoja ostavien osuus suomalaisista on kuitenkin selvässä laskussa. Joka kolmas suomalainen ei ole ostanut vuoden aikana yhtään painettua kirjaa. Äänikirjapalveluita tilaa 23 prosenttia suomalaisista. Keskimäärin suomalaiset arvioivat käyttävänsä digitaalisiin ja painettuihin kirjoihin yhteensä 87 euroa vuodessa.
Tiedot käyvät ilmi Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen Taloustutkimuksella teettämästä Suomi lukee -tutkimuksesta.
Naiset ostavat ja lukevat kirjoja miehiä enemmän, ja myös lukuaikapalveluiden tilaaminen on naisilla kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. Vanhimmat ikäluokat lukevat paljon painettuja kirjoja, sen sijaan lukuaikapalveluiden käyttö korostuu alle 50-vuotiaiden ikäryhmissä.
Lukuaikapalveluita käytetään tyypillisesti paljon: ne vastaajat, jotka kuuntelevat äänikirjoja, kuuntelevat niitä keskimäärin lähes 20 kappaletta vuodessa. Niistä, jotka eivät osta lainkaan painettuja kirjoja, 17 prosenttia on maksanut lukuaikapalvelusta.
Nuoret erottuvat tutkimuksessa erityisesti vieraskielisten painettujen kirjojen kuluttajina. 15–19-vuotiaista peräti 10 prosenttia on ostanut yli 10 muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä painettua kirjaa vuodessa, ja vain 28 prosenttia sanoo, ettei ole ostanut vieraskielisiä kirjoja lainkaan.
Suomi lukee -tutkimuksessa selvitetään yleisen kirjallisuuden lukemista ja ostamista omalla rahalla. Tutkimus on tehty ensimmäisen kerran vuonna 1995 ja edellisen kerran kaksi vuotta sitten. Kyselyssä kartoitetaan vastaajien omaa näkemystä ajan- ja rahankäytöstään, minkä vuoksi tulokset eroavat myyntitilastoista.
