Teksti: SSS/Asko Lehtonen
VAALIT Suomessa järjestetään huhtikuussa samaan aikaan kahdet vaalit: kuntavaalit ja aluevaalit.
Kuntavaaleissa valitaan päättäjät kaupunkeihin ja kuntiin. Alevaaleissa äänestetään valtuutetut hyvinvointialueille, Varsinais-Suomessa Varhaan.
Kunnallishallinnolla on ikää yli 150 vuotta. Hyvinvointialueet ovat uudempi juttu. Eduskunta päätti niiden perustamisesta kesällä 2021. Ensimmäiset vaalit järjestettiin vuonna 2022, ja hyvinvointialueiden toiminta alkoi vuoden 2023 alussa.
Malli hyvinvointialueiden luottamusmiesorganisaatiolle on otettu kunnista. Valtuusto käyttää ylintä päätösvaltaa, ja sen jäsenet valitaan suorilla vaaleilla aivan niin kuin kuntien valtuustot.
Laaja vastuualue
Vuoden 2023 alussa kunnilta siirrettiin hyvinvointialueille sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi. Hyvinvointialueiden tehtäviä ovat muun muassa terveydenhuolto, sairaanhoito, sosiaalihuolto, neuvolapalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut ja kouluterveydenhuolto.
Osa palveluista on lähipalveluita, osa on hyvinkin keskitettyjä.
Iso osa sote-palveluista annetaan muutoksista ja leikkauksista huolimatta edelleen vanhoissa tutuissa paikoissa, mutta niiden järjestämisestä vastaa hyvinvointialue. Poliittisesti ajatellen vastuussa ovat viime kädessä hyvinvointialueen asukkaiden valitsemat valtuutetut. Heidän vastuullaan on, että hyvinvointialueen palvelut ovat tasavertaisesti asukkaiden saatavissa.
Jos vanhusten hoidon tulevaisuus, terveysasemien sijainti ja palvelut tai lastensuojelun resurssit huolettavat, kannattaa kiinnostua aluevaaleista. Muun muassa nämä asiat eivät enää kuulu kuntien päättäjille.
Varhassa on 23 000 työntekijää, mikä on saman verran kuin Nokialla oli Suomessa parhaimpina aikoinaan 2000-luvun alussa.
Varha on valtava työllistäjä
Aluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue. Kuntavaaleissa vaalipiirinä on kunta, joita Varsinais-Suomessa on 27.
Valtuuston koko riippuu hyvinvointialueilla ja kunnissa väkiluvusta. Laki määrää, kuinka suuri valtuuston pitää vähintään olla. Varhan alueella on lähes puoli miljoonaa asukasta, ja valtuutettuja pitää olla vähintään 79. Sen verran heitä on nyt, ja sen verran valitaan uuteenkin valtuustoon.
Onko se paljon vai vähän? Turun kaupunginvaltuustossa on 67 jäsentä, ja maakunnan toiseksi suurimman kaupungin Salon valtuustossa 51, samoin Kaarinan. Kaupungeissa pyöritetään paljon Varhaa pienempää organisaatiota ja pienempää budjettia.
Suomen mitoissa hyvinvointialueet ovat myös suuria työnantajia. Varhassa on 23 000 työntekijää, mikä on saman verran kuin Nokialla oli Suomessa parhaimpina aikoinaan 2000-luvun alussa. Varhan menot ovat noin 2,5 miljardia euroa vuodessa.
Varha ja kunta kohtaavat koulussa
Sote-palvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille, mutta kunnat eivät muuttuneet virattomiksi.
Varhaiskasvatus ja oppivelvollisuusikäisten koulutus ovat yhdessä suurin tehtäväkokonaisuus, josta kunnat vastaavat.
Kouluissa kohtaavat kunta ja hyvinvointialue, monellakin tasolla.
Kuvitellaan jossain päin Varsinais-Suomea sijaitseva alakoulu. Koulussa on sata oppilasta, seitsemän opettajaa sekä kouluterveydenhoitajan ja koulukuraattorin vastaanotot. Tällaisessa koulussa tarjotaan päivittäin sekä kunnan että hyvinvointialueen palveluita.
Koulun opetuksen järjestäminen on kunnan ja viime kädessä kunnanvaltuuston vastuulla. Kouluterveydenhoitaja ja kuraattori toimivat puolestaan opiskeluhuollossa, josta vastaa hyvinvointialue, Varsinais-Suomessa Varha.
Koulun omistaa kunta, joka vastaa sen kunnosta. Varha puolestaan maksaa vuokraa tiloista, joita opiskeluhuolto käyttää.
Tehtävää riittää edelleen
Kunnille kuuluvat myös muun muassa liikunta- ja nuorisopalvelut, kirjastot sekä kansalais- ja työväenopistot.
Lisäksi kunnat päättävät kaavoituksesta ja säätelevät sitä, mitä kunnan alueella voi minnekin rakentaa. Kunnat tekevät teitä ja katuja ja huolehtivat niiden kunnosta niin kuin myös vesihuollosta.
Maahanmuuttajien kotouttaminen on kuntien vastuulla ja tämän vuoden alusta myös kansalaisten työllisyyspalvelut.
Sekä hyvinvointialueilla että kunnilla on iso määrä lakisääteisiä tehtäviä, mutta ne tarjoavat myös sellaisia palveluita, joita ei ole pakko tarjota. Niitä on tosin taloudellisista syistä vähennetty.
Kunnalla on verotusoikeus, ja valtuusto päättää kunnallis- ja kiinteistöveron suuruudesta. Hyvinvointialueet eivät verota, mutta perivät kyllä asiakasmaksuja niin kuin kunnatkin.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta suurin osa tulee valtiolta. Myös kunnat saavat omien verotulojensa lisäksi valtionosuuksia.
Jos oman asuinympäristön rakentaminen, uimarantojen kunto tai vaikka lähikoulujen tulevaisuus kiinnostavat, kannattaa äänestää kuntavaaleissa.
Valtaa vaaleilla
Vaaleilla valitaan valtuustot. Kunnassa tehdään suuri määrä poliittisia päätöksiä, jotka eivät tule koskaan valtuustolle. Tärkeitä päätöksiä tehdään kunnanhallituksessa ja lautakunnissa, ja myös viranhaltijoilla on omaa päätösvaltaa. Valtuusto päättää kuitenkin siitä, miten valtaa luottamushenkilöelinten ja virkajohdon välillä jaetaan.
Vaikka vaaleissa valitaan suoraan vain valtuutetut, niissä vaikutetaan niin kunnissa kuin hyvinvointialueella myös hallituksen ja lautakuntien kokoonpanoon. Niissä paikat jaetaan puolueiden kesken vaalituloksen mukaan. Kun jokin puolue menestyy selvästi muita paremmin, se saa eniten paikkoja joka portaassa.
Usein myös eniten ääniä saaneet ehdokkaat pääsevät vaalien jälkeisessä paikkajaossa keskeisimpiin luottamustehtäviin.
Jos haluaa vaikuttaa siihen, minkä puolueen johdolla kunnassa tai hyvinvointialueella politiikkaa tehdään, kannattaa äänestää sekä kunta- että aluevaaleissa.
