Kaarinan laaja hyvinvointikertomus vakuuttaa, että täällä voidaan hyvin. Monissa asioissa voidaan hiukan paremmin kuin naapurikaupungeissa: ollaan terveempiä ja hoikempia, nostetaan vähemmän toimeentulotukia ja ollaan enemmän töissä. Samassa raportissa näemme kuitenkin selkeästi, kuinka kaarinalaisten turvallisuustilanne on heikentynyt hälyttävästi ja asuinaluetyytyväisyyskin on laskenut.
Huolestuneina luemme samaisesta kertomuksesta myös, kuinka mielenterveyshaasteet, osattomuus, yksinäisyys ja kokemus huonosta terveydestä ovat lisääntyneet. On surullista, että vain puolet Kaarinan aikuisista on onnellisia. On suorastaan järkyttävää, että 10 prosenttia aikuisista kokee lähisuhdeväkivaltaa Kaarinassa, 40 prosenttia nuorista tytöistä kokee henkistä väkivaltaa kotonaan ja 15 prosenttia neljäs-viidesluokkalaisista kokee kotonaan fyysistä väkivaltaa.
Kuntalain mukaan kunnan on huolehdittava asukkaidensa hyvinvoinnista ja terveydestä. Kuinka siis onnistumme korjaamaan näitä prosentteja seuraavaan kertomukseen, varsinkin kun sosiaali- ja terveyspalvelut on jo viety kunnilta pois?
Yhdistys- ja harrastustoiminta tukee harrastajien hyvinvointia, liikuttaa kuntalaisia ja tuo yksinäisiä yhteen. Kaarina on panostanut yhdistystoiminnan tukemiseen merkittävästi viime aikoina, mutta voisimmeko tukea kuntalaisten hyvinvointia tekemällä vielä aiempaakin enemmän yhteistyötä paikallisten yhdistysten kanssa? Voisimmeko järjestää houkuttelevia harrastekursseja eri puolilla Kaarinaa tai luoda jopa uusia harrasteryhmiä? Pystyisimmekö kohtaamaan lapset ja nuoret siellä, missä he suuren osan ajastaan viettävät: kouluissa? Kuinka kävisi, jos palkkaisimme kouluihin aikuisen, jolle oppilas haluaa jutella niitä näitä ja jonka olkapäähän on myös helppo nojata?
Hyvinvointikertomuksen viesti täytyykin pureskella huolellisesti. On pyrittävä löytämään juurisyyt negatiivisten tulosten takana, jotta pohjalla olevat ongelmat voidaan korjata.
Uskon, että yhteistyön voimin pystyisimme avaamaan hyvinvointikertomuksen tulokset vieläkin perusteellisemmin ja löytämään uusia keinoja, joilla kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä pystytään tukemaan. Tärkeintä on, että kuuntelemme toisiamme ja puhallamme jälleen yhteen hiileen.
Milla Marika Runsala
filosofian tohtori, kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (sit.)
