Ovatko näyttävät ruokokatot jo tavallisen talonrakentajan saatavilla? Näin työ onnistuu ja näin paljon se maksaa

Mökkirannassa huojuu ruovikkoa liiaksi asti. Myös rantasauna on tiensä päässä, joten uusi pitäisi hankkia. Voisikohan saunaan rakentaa itse ruokokaton? Tai jos haluaa päästä helpommalla, onko valmiita ruokokattopaketteja Suomesta saatavilla?

Kyllä tämä onnistuisi, tavalla tai toisella, vastaavat Tero Almi Rantaparturit Oy:stä, Rauli Lautkankare ja Noora Norokytö Turun ammattikorkeakoulusta sekä Piispanristin Sahan yrittäjä Karl Sjöholm.

Jos saunan katon tahtoo valmistaa itse oman rannan ruovikosta, verkosta on saatavilla videoita ja ohjeita sekä RT-kortti. Työmäärä voi kuitenkin yllättää.

– Esimerkiksi 20 neliön katto vaatii ruovikkoa karkeasti arvioiden hehtaarin verran, eikä ihan mikä tahansa ruoko käy. Kyllä siinä koko talvi menee kerätessä ja ruokonippuja puhdistaessa. On huomattavasti helpompi tilata valmiit niput, jotka on niitetty koneellisesti, miettii Almi.

Jos työmäärästä ei pelästy, on huomioitava esimerkiksi se, että kattoon käytetään alle yksivuotista ruokoa ja se on korjattava talvella. Ensin on siis varmistettava, että jäät ovat edellisenä talvena niittäneet vanhemmat ruo’ot alas tai tämä on pitänyt tehdä itse.

Avaimet käteen -paketteja on jo

Jos ruokokaton haluaa jättää ammattilaisten käsiin, osaajia ei tarvitse enää etsiä Virosta tai muualta Euroopasta. Heitä löytyy jo Turun seudulta.

– Meiltä saa avaimet käteen -paketin, vinkkaa Almi, jonka Rantapartureilla on toimisto Turussa ja varastot lähikunnissa.

Tämä on uutta. Tähän mennessä ruokokatosta haaveileva on joutunut Suomessa yleensä setvimään erikseen, mistä saa materiaalin ja mistä ruokoon perehtyneet rakentajat. Tarkalleen ottaen Rantaparturitkin hoitavat ensisijaisesti rannan parturointia, mutta yrityksen yhteistyökumppanit huolehtivat muusta.

Toistaiseksi ruokokatot ovat räätälöityjä, eli sarjatuotetut valmispaketit odotuttavat itseään. Niitä on kehitteillä Piispanristin Sahalla, mutta täksi kesäksi tuotteistusta ei saatu valmiiksi.

– Vielä on liian paljon avoimia kysymyksiä. Ehkä sellainen voisi olla jo mahdollista, että meiltä tulee mökki ja Rantapartureiden kautta katemateriaali, kaarinalainen Sjöholm miettii, ja Almi tarttuu heti ideaan. Mitä jos samalla voisi ostaa nettikoulutuksen ruokokaton kokoamisesta?

Joka tapauksessa ruokokattojen tuotannossa on muna-kana-ongelmia, huomauttaa paimiolainen Norokytö. Hän toimii projektipäällikkönä BioDemo-hankkeessa, joka edistää teollista bio- ja kiertotaloutta Turun seudulla.

– Tuotantoon on riskialtista investoida ennen kuin on tarpeeksi kiinnostuneita asiakkaita, eikä heidän määränsä kasva ennen kuin tarjontaa ja tekijöitä on riittävästi. Koko ketjua pitäisi kehittää yhtä aikaa.

Almi kehottaa kuitenkin kyselemään ruokokattoja, jotta yritykset uskaltautuisivat kehitystyöhön. Piispanristin Saha sattui valikoitumaan ensimmäisten asiaa pohtivien joukkoon, koska Sjöholm on rakennustekniikkaa opettavan Lautkankareen entinen oppilas.

Ennen vanhaan Suomessa oli paljonkin ruokorakentamisen osaajia, mutta toisen maailmansodan jälkeen ruokoyrittäjyys tyssäsi kokonaan, kertoo Ely sivuillaan. Sittemmin Suomeen on otettu mallia muualta Euroopasta, jossa tietotaito ei katkennut.

Kukkaroa koetellaan

Toistaiseksi ruokokatto on luksusosastoa. Virallisia vertailuja ei ole, mutta Almi ja Lautkankare arvioivat ruokokaton hinnaksi 120–140 euroa neliöltä töineen. Pelti-, bitumi- ja tiilikatto saattaa tulla samanhintaiseksi, mutta pääsääntöisesti ruokovaihtoehdosta joutuu maksamaan ekstraa. Almi laskee, että 10-neliöiseen kattoon tulisi lisähintaa 350 euroa peltiin verrattuna.

– Kun ero suhteutetaan koko rakennuksen hintaan, saa perspektiiviä. Ja kun ruokokatot yleistyvät ja osaamista ja kilpailua tulee enemmän, hinta tulee laskemaan.

Norokytö miettii, että ruokokatoista ei tule välttämättä koskaan kaikkein edullisin vaihtoehto. Miljonääri ei kuitenkaan tarvitse olla, Almi sanoittaa.

Miksi ruokokatto sitten kannattaisi hankkia?

– Onhan se näyttävä! Sillä kyllä erottuu naapurista, Almi kehaisee.

Luonnonmateriaali sopii luontoon ja saaristoon paremmin kuin mikään muu, Sjöholm pohtii.

– Lisäksi ruokokatto on akustisesti hyvin miellyttävä, ja tutkimusten mukaan ihminen kokee olonsa luonnonmukaisissa olosuhteissa turvalliseksi. Stressitaso laskee, Norokytö sanoittaa.

– Omat käsitykseni ruokokatoista muuttuivat täysin, kun näin niitä ensimmäisen kerran Virossa ja tajusin, miten upeita ne ovat. Ruokokatto on tunnelmanluoja, Lautkankare lisää.

Lisäksi ruokokatto on poikkeuksellisen ekologinen vaihtoehto. Sen virallista hiilijalanjälkeä ei ole tiettävästi laskettu, mutta uusiutuvana, haittakasvista valmistettuna materiaalina ruoko on luonnolle merkittävästi parempi kuin bitumi, pelti ja tiili.

Ruokokatto kestää tulta ja vettä

Sitten rantasaunaan. Onkohan ruokokatto pian liekeissä, jos puukiukaan kipinöitä kimpoilee piipusta ulos?

Lautkankare pitää huolta turhana. Hän tietää, mistä puhuu. Hän teki aikoinaan opinnäytetyönsä ruokokattojen palonkestävyydestä.

– Rakensimme Livian kanssa Tuorlan pellolle ruokokattoja testattavaksi. Kuusiston VPK:lla oli melkoisia vaikeuksia saada ne syttymään. Ruo’on mineraalirakenne on sellainen, että se ei syty helposti, ja lisäksi ruokokatoista tehdään niin tiiviitä, ettei palo saa happea.

Sen sijaan katon sisäpuoli on tulenarka. Sisäpuolelta katon voi päällystää savella, vinkkaa Norokytö.

Entä homehtuuko ruokokatto herkästi? Vastaus on ei. Toisin kuin muut orgaaniset rakennusmateriaalit, ruoko on vesikasvi, joka kestää kosteutta. Lisäksi talvella kerätty ruoko sisältää piitä, joka tekee katosta kovan ja kestävän.

Tosin ruokokatoille suositellaan jyrkkää kattokulmaa, 35–45-asteista, jotta katto ei päädy ennen aikojaan takaisin luonnon kiertokulkuun.

– Kannattaa myös huolehtia, että katolle ei jää isojen lehtipuiden lehtiä maatumaan. Paras paikka ruokokattotalolle on aukea. Kaikkein optimaalisimpia ovat rantakalliopaikat, neuvoo Norokytö.

Ruokokaton laskennallinen käyttöikä on 25–50 vuotta, mutta yli satavuotiaitakin ruokokattoja on käytössä.

Euroopassa on tarjolla ei-oota

Tällä hetkellä ruokokattojen kysyntä ylittää Euroopassa tarjonnan, mikä on pitänyt hintoja kaikkialla korkealla. Lisäksi sopivista ruo’oista on Euroopassa pulaa, joten niitä on tuotu jopa Aasiasta. Tällainen rekkaralli vesittää ruokokaton ympäristöhyötyjä.

– Me pyrimme siihen, että ruoko kerätään täällä, missä se hyödynnetäänkin, Almi toteaa.

Materiaalia olisi Suomessa ylenpalttisesti. Norokydön tiedossa on, että Suomi on siksi alkanut näyttää houkuttelevalta alan ulkomaisten osaajien silmissä.

Ruokoa on hyvä poistaa rannoilta, sillä se yksipuolistaa luontoa ja rehevöittää Itämerta.