Kaarinalaiskoulujen digilaitekäytäntöjä yhdenmukaistetaan ensi syksynä. Jatkossa oppilaat saavat henkilökohtaisen tablet-laitteen käyttöönsä vasta viidennellä luokalla.
Muutos vaikuttaa suurimmin ruotsinkielisessä S:t Karins svenska skolanissa, jossa oman tabletin ovat saaneet kaikki ekaluokkalaiset. Suomenkielisissä kouluissa vastaava on tapahtunut neljännellä luokalla.
Kaupunginvaltuusto päätti yhtenäistämistoimista joulukuussa. S:t Karins svenska skolanissa on sen jälkeen tartuttu härkää sarvista.
Kaarinan johtaville poliitikoille ja virkamiehille osoitetussa avoimessa kirjeessä listataan 45 asiaa, joita kouluissa ei enää voida tehdä, kun oppilailla ei ole henkilökohtaisia tablet-laitteita. Päätöksen väitettyä nurinkurisuutta perustellaan muutoinkin laaja-alaisesti. Kirjeen ovat allekirjoittaneet niin koulun rehtori, opettajat kuin vanhempainyhdistyskin.
S:t Karins svenska skolan on tehnyt uraauurtavaa työtä digitaalisen pedagogiikan kehittämisessä. Koulu päätti jo vuonna 2014 investoida omasta budjetistaan tablet-laitteisiin, ilman kaupungin erillistä rahoitusta.
Oppimisympäristöt ja -menetelmät ovat suuressa murroksessa. Digi korvaa perinteisen kirjan yhä enenevissä määrin, ja tekoälykin on tehnyt tuloaan. Kehityksen kelkasta ei siis ole syytä jäädä pois. On tärkeää, että tulevaisuutemme tekijät omaavat tarvittavat tietotekniikkataidot siirtyessään ylemmille oppiasteille ja työelämään.
Miekka on kaksiteräinen. Riski uusavuttomuuden kasvulle on ilmeinen. Eikö läksyjen tekeminen ja muiden koulutöiden edistäminen todella onnistu ilman digilaitetta? Väite tuntuu uskomattomalta.
Kouluissa on jatkossakin yhteiskäyttöön tarkoitettuja tabletteja, mutta kotiin niitä ei saa viedä. Suurimmalla osalla perheistä lienee kuitenkin omistuksessaan älylaite, jolla tehtäviä ja vuorovaikutusta voidaan edistää.
Syksyllä voimaan astuva muutos on suuri, ja huoli sen ympärillä ymmärrettävä. Saavutetusta edusta on ikävää luopua. Toisaalta: digilaite on hyvä renki, mutta huono isäntä.
