Ystävyys. Mitä se on ja kuinka sitä tulisi vaalia? Millainen on hyvä ystävä?
Piispanlähteen alakoulun oppilaat pääsivät kertomaan oman näkemyksensä, kun opinahjossa järjestettiin ystävyysteemainen runokilpailu helmikuussa.
– Runot tehtiin yksin, pareittain tai ryhmissä. Kustakin luokasta valittiin yksi runo, joka eteni oppilaskunnan hallituksen pöydälle, Piispanlähteen KiVa-opettajat Sanna Kesäniemi ja Merja Koivisto avaavat.
Kilpailu käytiin neljässä sarjassa: omissa kategorioissaan mittelivät 1.–2.-luokkalaiset, 3.–4.-luokkalaiset, 5.–6.-luokkalaiset ja kummiluokkalaiset.
Oppilaskunnan hallitus valitsi jokaisen sarjan voittajarunon.
– Päätös on siis ollut tyystin oppilaiden, Kesäniemi ja Koivisto korostavat.
Lemmenlukot inspiraationa
Voittajarunot kuulutettiin ystävänpäiväviikolla koulun keskusradiossa. Lyyrikot saivat maineen ja kunnian lisäksi pienen tavarapalkinnonkin: lahjakortin, jolla voi ostaa esimerkiksi kyniä ja pyyhekumeja puhki kuluneiden tilalle.
Kaarina-lehti tapasi voittajia maanantaina 10. maaliskuuta. Ystävänpäivästä oli ehtinyt kulua jo liki kuukausi, mutta muistijäljet olivat edelleen vahvat.
– Tuntuu kivalta. Meidän luokkalaisilla oli tosi hyviä runoja, kakkosluokkalaiset Anya Curran ja Nella Lamminen painottavat.
Kaksikko arvioi, että heillä kului runonsa laatimiseen kolmisen oppituntia.
– Me tehtiin se suomen kielen ja kirjallisuuden tunneilla. Innostuttiin kilpailusta, Curran ja Lamminen hymyilevät.
Kolmatta luokkaa käyvä Emilia Niemi on voittajista ainoa, joka kirjoitti runonsa yksin.
– Sain inspiraatiota Turun Teatterisillasta, johon on kiinnitetty lemmenlukkoja. Minun runoni kertoo ystävyydenlukosta, hän paljastaa.
Niemi yllättyi kuullessaan sarjansa voitosta.
– Kun mukana oli kuitenkin nelosluokkalaisiakin, hän perustelee.
– Mutta tosi hyvältä tuntuu.
Riimejä ja vertauskuvia
Kummisarjan parhaasta työstä vastasivat kutosluokkalaiset Pihla Hellsten ja Ella Lahti sekä kakkosluokkalainen Kerttu Tiisanoja.
– Mietittiin, mitä ystävyydestä tulee mieleen, esimerkiksi synonyymejä ja sitten riimejä, Hellsten ja Tiisanoja alustavat.
Piispanlähteellä pidetään kummitunteja kerran kuussa tai parissa.
– Yksi tunti riitti, parivaljakko kiteyttää työskentelyprosessinsa.
Voittoa kaksikko ei osannut odottaa.
– Oli kivaa, kun pääsi edes osallistumaan, Tiisanoja mainitsee.
Vitosluokkalaiset Siiri Rajala ja Liisa Salminen kruunattiin oman sarjansa ykkösiksi.
– Laadimme runon vertauskuvien kautta, he tiivistävät.
Innoituksen lähteenä toimi suosittu ja usein koulussa raikaava Minun ystäväni on kuin villasukka -laulu.
– Voitto yllätti. Olimme ylpeitä itsestämme, Rajala ja Salminen suitsuttavat.
Positiivisen kautta
Piispanlähteellä järjestettiin viime vuonna kiusaamisen vastainen julistekilpailu. Kuvataiteellinen painotus vaihtui nyt kirjalliseen antiin.
– Runebergin päiväähän vietetään helmikuussa, ja runous kuuluu olennaisesti alakoulun opetussuunnitelmaan, Kesäniemi ja Koivisto alleviivaavat.
– Nyt lähdettiin positiivisen kautta, ylistämään ystävää ja ystävyyttä, he lisäävät.
Annetaan siis oppilaiden kertoa: millainen on hyvä ystävä?
– Hän ei kiusaa tai tuota pahaa mieltä. On luotettava, ja hänen kanssaan on kivaa viettää aikaa, Anya Curran ja Nella Lamminen pohtivat.
– Ystävä on tärkeä. Auttaa missä pystyy, ja puolustaa tarvittaessa. On kiltti eikä kiusaa, Emilia Niemi komppaa.
– Hyvä ystävä kannustaa, ja hänen seurassaan pystyy olemaan oma itsensä, niin koulussa kuin vapaa-ajallakin, Kerttu Tiisanoja ja Pihla Hellsten listaavat.
– Hyvä ystävä antaa tilaa eikä änge väkisin lähelle. Hän ei ole mustasukkainen siitä, että on muitakin kavereita, Siiri Rajala ja Liisa Salminen päättävät.
