Kaarinan kaupunginvaltuuston kokouksessa jätettiin peräti kymmenen valtuustoaloitetta maanantaina 24. maaliskuuta.
Keskiryhmien (keskusta, kristillisdemokraatit) aloitteessa esitetään, että Kaarinaan perustetaan maauimala.
Tekstissä muistutetaan, että sinilevä piinaa Kaarinaa kesäisin. Uimahallin vuosihuoltokin ajoittuu suveen.
”Uintimahdollisuus ei ole arvokasta vain virkistysmielessä, vaan uimataito on kansalaistaito, jonka oppimiseen tarvitaan toistoa”, aloitteessa korostetaan.
Maauimalan mahdolliseen tarkempaan sijaintiin aloitteessa ei oteta kantaa.
Jere Järvisen (sd.) lyhyt ja ytimekäs aloite liittyy sekin uimiseen. Teksti kuuluu kaikkiaan näin: ”Kaarinan kaupungin perusopetuksen parissa oleville lapsille ja nuorille on mahdollistettava uiminen luonnonvesissä”.
Ryhmät yksimielisiä kotaryhmästä
Kaikki valtuustoryhmät allekirjoittivat aloitteen, jossa perätään Ristikallion päiväkodissa toimivan kotaryhmän jatkamista.
Ulkotiloissa vipeltävän kotaryhmän tulevaisuus on tiettävästi vaakalaudalla. Valtuutetut edellyttävät, että ryhmän toiminta jatkuu ensi syksynäkin.
Liinu Leiwo (vihr.) ja Hanna Sirkiä (kok.) jättivät aloitteen oppimisen tuen määrärahojen käytön varmistamisesta.
Hallitus on säätänyt oppimisen tuen uudistuksen, joka tulee voimaan elokuussa 2025. Uudistuksen myötä entinen kolmiportainen tuki jää historiaan.
Tavoitteena on, että lapsi tai nuori saa tukea mahdollisimman varhain ja ensi sijassa omassa opetusryhmässään. Samaan aikaan opettajien vastuu tukitoimien toteuttamisessa kasvaa.
Leiwo ja Sirkiä esittävät lisätalousarvion kirjaamista kaupungin kuluvan vuoden talousarvioon. Oppimisen tuen uudistukseen varatut rahat tulisi resursoida täysimääräisesti muutoksen läpiviemiseen.
Hans Huttunen (ps.) toteaa, että kaarinalaisten yksityisteiden avustukset on palautettava kuntaliitoksen ensimmäisen vuoden (2009) tasolle korjattuna indeksillä. Jatkossa avustukset tulisi sitoa elinkustannusindeksiin.
”Kasvavan Kaarinan kaupungin on huolehdittava, että kaupungin tieverkosto säilyy kohtuullisessa kunnossa myös yksityisteiden osalta”, Huttunen perustelee.
Maastovauriot korjattava
Vihreä valtuustoryhmä jätti kaupunginvaltuuston kokouksessa peräti viisi aloitetta.
Vihreät toivoo, että Kaarina ottaisi käyttöön ekologisen kompensaation mallin. ”Kaarina alkaa toteuttaa uuden luonnonsuojelulain mukaista ekologista kompensaatiota, jossa rakennusalueelle aiheutuva luontohaitta korvataan luonnon monimuotoisuutta edistävillä toimilla toisaalla. Tämä voi tapahtua esimerkiksi ennallistamalla talousmetsää”, aloitteessa mielitään.
Toinen aloite liittyy metsän ensiharvennuksen maastovaurioiden korjaamiseen. Tekstissä viitataan Hepojoella helmikuussa suoritettuun metsäpalstan ensiharvennukseen. Metsään painui yli 50 senttiä syvät vetisen liejun täyttämät ajourat, aloitteessa täsmennetään.
Metsälaista annetussa asetuksessa syvät ajourat on määritelty metsävaurioksi, jossa metsän maaperän eliöstö saattaa kuolla. Tuhoutuvat sienijuuristot ja vaurioituvat puiden juuristot aiheuttavat myöhemmin tauteja ja kasvuvaurioita puille. Ajourat määritellään vaurioksi, jos ne ovat yli kymmenen senttiä syviä, selostuksessa jatketaan.
Vihreä valtuustoryhmä vaatii, että kaupunki edellyttää hakkuun suorittajalta aiheutettujen metsävaurioiden korjaamisen eli ajourien täyttämisen. Kaupungin olisi yhtäältä harkittava metsäpalvelusopimuksen irtisanomista Lounametsän kanssa. Myös ympäristölautakunnalta edellytetään toimia.
Kuntalaisia osallistettava, valmisteluun läpinäkyvyyttä
Vihreät pyytää, että valtuustolle tuodaan seuraavaan kokoukseen tiedot moniin Piikkiön yhtenäiskouluun liittyviin kysymyksiin. Lisävalaistusta kaivataan muun muassa tehdyistä kuntotutkimuksista, sisäilmailmoitusten määrästä ja niiden perusteista, suunnitelluista korjauksista ja niiden kustannusarviosta sekä koulun hankesuunnitelman aikataulusta.
Vihreät esittää, että Kaarina aloittaa käytännön, jossa kaupunkilaiset osallistetaan katujen ja julkisten tilojen ylläpitosuunnitelmiin. Tärkeää se olisi eritoten silloin, kun suunnitellut toimenpiteet, kuten puiden kaatamiset, vaikuttavat heidän maisemaansa ja elinympäristöönsä.
Kaupunkilaisten osallistamisen tulee sisältää myös menettelytavat, joiden avulla asukkaat voivat arvioida maisemaa sekä määritellä ja toteuttaa tavoitteita jo ylläpidon suunnittelun alkuvaiheessa, aloitteessa alleviivataan.
Lopuksi vihreä valtuustoryhmä halajaa, että kaupunki ottaa käyttöön yhtenäisen toimintamallin maankäyttösopimusten ja muiden vastaavien taloudellisesti merkittävien päätösten valmistelussa.
Kaikki taloudelliset vaihtoehdot tulisi laskea ja dokumentoida riittävällä tarkkuudella ennen päätösehdotuksen laatimista. Laskelmat ja muut valmisteluasiakirjat pitäisi esittää päätösehdotuksen liitteinä niin, että ne voisivat olla käsiteltävinä asianosaisen lautakunnan kokouksessa. Valmisteluaineistoon olisi sisällytettävä selkeät ja tarkat perustelut sille, miksi tietty vaihtoehto on valittu esitettäväksi ja miksi joku toinen tai muut eivät.
Valtuuston kokouksessa käytiin läpi selvitys viimevuotisista valtuustoaloitteista. Valtuutetut totesivat usean aloitteen kohdalla, etteivät ne ole loppuun käsiteltyjä, vaikka päätösehdotuksessa toisin esitettiinkin.
Lisäksi kolme erillisissä pykälissä käsiteltyä aloitetta palautettiin valmisteluun.
