Kuntien rakennusjärjestykset menevät uusiksi uuden rakentamislain myötä. Kaarinassa uudistustyötä on tehty alkuvuosi ja ehdotus uudesta rakennusjärjestyksestä on parhaillaan kaupunginhallituksen käsittelyssä. Ehdotuksessa sivuja ja pykäliä on nykyiseen verrattuna enemmän, mutta kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontapäällikön Jukka Latokylän mukaan suuria muutoksia ei ole luvassa.
Yksi keskustelua herättänyt kohta ehdotuksessa liittyy rantarakentamiseen. Vaikka uusi rakentamislaki ei sitä vaadi, Kaarinassa on haluttu säilyttää 15 metrin rakentamaton vyöhyke ranta-alueilla. Rakennusjärjestyksessä suojavyöhykettä perustellaan luonnon monimuotoisuuden turvaamisella.
– Kaarinassa on perinne ollut, että se 15 metriä on säilytetty. Jos se nyt edelleen jatkuu, niin se on vaalivaa, mutta jos se poistuu, niin sitten se on lopullista. Siinä on sellainen linjakysymys kuntapäättäjille, Latokylä pohtii.
15 metrin rakentamaton vyöhyke ei koske yhden kylpytynnyrin sijoittamista ranta-alueelle, laituria tai saunalauttaa eikä myöskään venevajaa tai -katosta.
Lisää tilaa loma-asumiseen
Mikäli uusi rakennusjärjestys menee läpi ehdotuksen mukaisena, loma-asumiseen on luvassa enemmän tilaa. Kun aiemmin loma-asumiseen tarkoitetulla tontilla sai olla vain yksi asunto, saisi niitä uudistuksen myötä olla kaksi. Asunnot täytyisi kuitenkin rakentaa yhteen niin sanottuun parimökkiin, joka vastaa vakituiseen asumiseen tarkoitettua paritaloa.
Latokylän mukaan muutoksella pyritään ranta- ja mökkiympäristön seesteisyyteen. Kun kaikki rakennusmassa on yhdessä paikassa, ei tontille toivottavasti ilmesty useita vierasmajatyyppisiä ratkaisuja.
– Ja on se tietenkin nykyaikaa myös, sillä kaikille ei ole tavoitettavissa merenrantatontti tai vesistön rannalla oleva tontti. Nyt useampi sukuhaara voi käyttää paremmin tonttia. Se on helppo ratkaisu luoda lisätilaa, jos vain rakennusoikeudet riittävät, Latokylä sanoo.
Maisemaa vaalien on tehty myös kerroslukumuutos. Ranta-rakentamisessa sallittaisiin jatkossa vain yksikerroksinen rakentaminen. Mökkiin on kuitenkin mahdollista edelleen rakentaa kellari tai ullakko, joten kovin suuresta muutoksesta ei Latokylän mukaan ole kyse.
Monimuotoisuus huomioiden
Uuteen rakennusjärjestysehdotukseen on lisätty oma luku luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta. Se esimerkiksi ohjeistaa pitämään mahdollisimman suuren osuuden rakennuspaikasta viherpeitteisenä ja vettä läpäisevänä. Asemakaava-alueella määrä on yksi kolmasosa pientalotontin pinta-alasta.
– Meille tulee EU:sta normeja ja säädöksiä lisää lähivuosina, ja tällä ennakoimme sitä. Meillä pitää olla viherpeitteistä, vettä hidastavaa pinta-alaa, ettei kaikki vesi ole hulevesijärjestelmässämme. Silloin infra toimii paremmin, Latokylä selittää.
Määräyksissä ohjeistetaan myös suunnittelemaan ja toteuttamaan rakennusten ikkunat ja muut lasipinnat siten, etteivät ne ohjaa lintuja törmäämään laseihin. Mallia tähän on otettu Helsingistä, jossa on paljon korkeaa rakentamista ja isoja lasipintoja. Haasteita linnuille tuovat varsinkin rakennusten nurkat, joissa lasit kohtaavat. Vastaavanlaista korkeaa lasirakentamista Kaarinassa ei ole nykyisellään, mutta Latokylän mukaan tälläkin halutaan varautua tulevaisuuteen.
– Tämä on enemmänkin hoksauttava kohta, jotta suunnittelijat huomioisivat vaihtoehdot, kun tehdään paljon lasituksia.
Päivitystyö jatkuu
Lain mukaan kuntien rakennusjärjestykset on päivitettävä viimeistään vuoden 2026 loppuun mennessä. Ja vaikka Kaarinassa päivitystyössä reilusti aikarajaa edellä, ei tämäkään versio jää viimeiseksi. Uusi rakentamislakikin nimittäin päivittyy vielä.
– Tällä hetkellä Suomessa on kahdeksan asetusta työn alla, jotka liittyvät rakentamiseen. Ja osa niistä vaikuttaa myös rakennusjärjestykseen. Myös puhdas siirtymä voi tuoda lisää määräyksiä. Tämä johtaa siihen, että kunnat vielä vuoden sisällä päivittävät rakennusjärjestystään, Latokylä arvioi.
Latokylä haluaa muistuttaa, että tämänhetkinen rakennusjärjestys on edelleen voimassa, vaikka uutta sorvataankin kovaa vauhtia. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että 15-metrin rantasuojavyöhyke on edelleen olemassa.
– Ne pykälät, jotka lain kautta eivät ole kaatuneet, ovat edelleen voimassa. Lain mukaan vapautettuja kohteita saa kyllä tehdä, mutta edelleen niissä on omat määräyksensä, kuten tietyt etäisyydet, hän sanoo.
