Kokoomus on hallitseva mestari, mutta miten käy tämänkeväisessä juoksukilvassa?

Kunta- ja aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 13. huhtikuuta.

Kuntavaalit käytiin viimeksi vuonna 2021, ensimmäiset aluevaalit vuotta myöhemmin. Nyt vaalit järjestetään siis samanaikaisesti, ja käytäntöä on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin.

”Tuplavaalit” ovat Suomessa harvinaisia. Viimeksi kahdet vaalit on pidetty samaan aikaan vuonna 1996, jolloin edustajia valittiin kunnanvaltuustoihin ja europarlamenttiin.

Millainen oli kuntavaalien lopputulema kaarinalaisittain neljä vuotta sitten? Miten kävi vuotta myöhemmin aluevaaleissa? Otetaan hetkeksi askel taaksepäin.

Suuria voittoja ja tappioita

Kokoomus selvisi kuntavaalitaistosta voittajana niin Kaarinassa kuin valtakunnallisestikin. Täällä voitto oli selkeä: kokoomus sai 31,9 prosenttia annetuista kaarinalaisäänistä. Puolue lisäsi kannatustaan edellisistä kuntavaaleista (2017) 3,3 prosenttiyksiköllä. Lisäpaikkoja valtuustoon se sai kaksin kappalein.

Kaarinan kaupunginvaltuusto on 51-paikkainen, ja kokoomus valloitti siitä positiivisen vaalituloksensa avittamana kolmanneksen, siis 17 paikkaa. Kokoomusvaltuutettujen määrä on sittemmin noussut vielä yhdellä, kun perussuomalaisten listalta valtuutetuksi valittu Tommi Leppänen loikkasi puolueeseen.

Sdp keräsi toiseksi eniten kaarinalaisten ääniä, 20,4 prosentin edestä. Demareiden kannatus supistui edellisistä kuntavaaleista kahdella prosenttiyksiköllä, ja puolue menetti täten yhden valtuustopaikan. Kaikkiaan sillä on ollut 11 valtuutettua kuluvalla kaudella.

Perussuomalaiset nosti äänimääräänsä roimasti. Puolueen kannatus kohosi neljässä vuodessa 9,3 prosentista 14,4 prosenttiin. Valtuustopaikkamääräänsä se lisäsi kahdella, joskin nuo kaksi paikkaa se kauden aikana menettikin: jo edellä mainittu Tommi Leppänen siirtyi kokoomukseen, ja Jani Väkeväinen (sit.) perusti oman Rehti-ryhmänsä.

Vihreiden käyrä oli päinvastainen perussuomalaisiin nähden. Puolueen kannatus romahti yli 18 prosentista alle 14 prosenttiin. Valtuustopaikkoja se menetti kaksi.

Hallitusvastuu näkyi

Sanna Marinin (sd.) hallitus toteutti politiikkaansa kesällä 2021 (toim.huom. kuntavaalit siirrettiin tuolloin huhtikuulta kesäkuulle koronapandemian vuoksi). Hallitusvastuu näkyi puolueiden vaalituloksessa heikentävästi. Kannatustaan menettivät Kaarinassa demareiden ja vihreiden lisäksi myös keskusta ja vasemmistoliitto. Hallituspuolueista vain rkp kykeni nostamaan äänisaalistaan.

Vasemmistoliiton kannatus pieneni 1,1 prosenttiyksiköllä. Se kuitenkin piti kolme paikkaansa valtuustossa vaalien jälkeenkin.

Keskusta sai 4,6 prosenttia äänistä, kun vielä vuonna 2017 puoluetta kannatti 6 prosenttia kaarinalaisista. Se menetti yhden kolmesta valtuustopaikastaan.

Rkp:n kannatus kasvoi yhdellä prosenttiyksikön kymmenyksellä (3,7–3,8). Åsa Gustafsson piti paikkansa valtuustossa, mutta jätti puolueen keväällä 2024 ja siirtyi sitoutumattomana keskustan riveihin.

Kristillisdemokraatit menetti kannatuksestaan 0,8 prosenttiyksikköä (4,4–3,6). Se piti siitäkin huolimatta kolme valtuustopaikkaansa.

Keskusta, rkp ja kristilliset olivat vaaliliitossa neljä vuotta sitten. Rkp on lähtenyt vaalikilpaan tällä kertaa omalla listallaan, ja Liike nyt on ottanut sen paikan vaaliliitosta.

Liike nyt sai viime kuntavaaleissa 1,2 prosenttia kaarinalaisäänistä. Se ei riittänyt valtuustopaikkaan.

Ääniharavat nyt muualla

Sofia Virta (vihr.) oli Kaarinan äänikuningatar neljä vuotta sitten. Vihreiden puheenjohtajaksi kesällä 2023 valittu Virta keräsi kaikkiaan 701 ääntä ja jätti kokoomuksen Anne-Mari Virolaisen taakseen liki sadalla äänellä (617).

Sekä Virta että Virolainen ovat sittemmin muuttaneet pois Kaarinasta – Virolainen loppukesästä 2023 ja Virta viime vuodenvaiheessa. Heiltä on vapautunut siis yli 1 300 ääntä uudelleenjaettavaksi.

Kolmanneksi eniten ääniä sai Kaarinan kaupunginvaltuuston nykyinen puheenjohtaja Niina Alho (sd.). Hänen pottinsa karttui 409 äänellä.

Kokoomus sai kaikkiaan 5 076 kaarinalaisääntä neljä vuotta sitten. Puolueen saalis kasvoi 597 äänellä kevään 2017 vaaleista.

Perussuomalaiset nosti äänimääräänsä peräti 836:lla vuoteen 2017 verrattuna. Kaikkiaan se sai 2 286 ääntä.

Nykyisten päähallituspuolueiden väliin kiilasi sdp, jonka äänisaaliiksi merkittiin 3 243 (- 265 ääntä vuoteen 2017 verrattuna). Vihreät menetti neljässä vuodessa peräti 657 ääntä.

Nuorisokato

51 nykyvaltuutetusta viisi ei ole enää ehdolla. Kokoomuslaisista paikkansa jättävät Susanna Majasuo ja Marjo Uotila, demareista Pirjo-Riitta Ruohonen ja perussuomalaisista Aki Vänskä. Rehti-ryhmän ainoa valtuutettu Jani Väkeväinen ei ole leikissä mukana.

Milla Marika Runsala valittiin neljä vuotta sitten valtuustoon vasemmistoliiton edustajana. Hän on nyt ehdolla keskustan listalla sitoutumattomana.

Kaarinan kaupunginvaltuustoon ei valittu viimeksi yhtäkään alle 25-vuotiasta. Vain yksi läpi päässyt kuului ikäryhmään 25–34-vuotiaat.

Valtuustopaikkaan riitti neljän vuoden takaisissa vaaleissa 79 ääntä. Tuon äänimäärän kerrytti kokoomuksen Päivi Lehtovaara. On kuitenkin huomioitava, että sittemmin valtuustoon on noussut useampi varavaltuutettu.

Kokoomus kiri kuntavaalien valtakunnalliseksi voittajaksi kerättyään 21,4 prosenttia äänistä. Sdp sijoittui toiseksi 17,7 prosentin äänisaaliillaan ja keskusta kolmanneksi (14,9).

Kaarinassa äänestämässä kävi neljä vuotta sitten 58,9 prosenttia äänioikeutetuista.

Askelmerkit aluevaaleihin

Kokoomus oli Kaarinassa suosituin puolue myös kolmen vuoden takaisissa aluevaaleissa: se sai 29,2 prosentin paikallisen kannatuksen, joten laskua kuntavaaleista tuli hieman alle kolme prosenttiyksikköä.

Sdp keräsi 21,7 prosenttia kaarinalaisäänistä. Kuntavaaleista sen kannatus ehti nousta liki puolellatoista prosenttiyksiköllä.

Perussuomalaiset menetti kuntavaalikannatuksestaan neljä prosenttiyksikköä (14,4–10,4). Vihreät oli aivan sen kannassa tasan kymmenen prosentin äänisaaliillaan.

Kokoomus juhli aluevaalien maakunnallisena voittajana 23,6 prosentin kannatuksellaan. Sdp sijoittui toiseksi (19,0 prosenttia äänistä) ja keskusta kolmanneksi (15,0).

Luopujia ja potentiaalisia jatkajia

Varhan aluevaltuustoon pääsi viisi kaarinalaista, ja sittemmin konklaavi kasvoi vielä yhdellä.

Vastikään turkulaistunut Sofia Virta sai kaarinalaisista suurimman saaliin, 1 763 ääntä. Koska aluevaalien äänestysalueena on koko Varsinais-Suomi, kerrytti Virta – kuten muutkin kaarinalaisvaltuutetut – ääniä Kaarinan ulkopuoleltakin. Virran äänistä vain 543 annettiin kaarinalaisten toimesta.

Sanna Vauranoja (kok.) toimii Varhan aluehallituksen puheenjohtajana, mutta ei ole ehdolla jatkokaudelle. Hän pyrkii sen sijaan takaisin Kaarinan kuntapolitiikkaan.

Kaarinalaisista aluevaltuustoon pääsivät myös aluehallituksen nykyinen 2. varapuheenjohtaja Niina Alho (sd.), Åsa Gustafsson (kesk. sit.) ja Susanna Majasuo (kok.). Alho ja Gustafsson hakevat jatkoa, Majasuo ei.

Vasemmistoliiton Katri Kapanen nousi varavaltuutetusta varsinaiseksi valtuutetuksi tammikuussa 2023. Hän on ehdolla myös tämänkertaisissa aluevaaleissa.

Kaarinalaisista äänioikeutetuista 53,8 prosenttia kävi äänestämässä kolme vuotta sitten.