Nuoret ehdokkaat ovat vähissä Kaarinassa – ”Jos paljon vanhemmat ihmiset päättävät, tulemmeko silloin kuulluksi?”

Vuonna 2004 järjestetyissä kuntavaaleissa oli nuoria eli alle 30-vuotiaita ehdokkaita 11,3 prosenttia kaikista ehdokkaista. Osuus on vähentynyt sen jälkeen jokaisissa kuntavaaleissa ja asettui tänä vuonna ennätysalhaiselle tasolle 7,8 prosenttiin. Kaarinassa luku sukeltaa vieläkin syvemmälle, sillä kaupungin 216 ehdokkaasta vain 14 eli 6,5 prosenttia on alle 30-vuotiaita.

Haastattelupäivänä vielä 17-vuotias, mutta jutun ilmestyessä juuri 18 täyttänyt kuntavaaliehdokas Eliel Lintula (kok.) kuuntelee lukuja vakavalla naamalla.

– Ei se kovin hyvältä kehitykseltä mielestäni kuulosta. Kunnassa asuu kuitenkin monen ikäisiä ihmisiä, niin silloin tarvittaisiin kaupunginvaltuustoon myös asioista päättämään kaikenikäisiä ihmisiä. Että saadaan kaikkien ääni jollain tavalla kuuluviin, Lintula sanoo.

Samoilla linjoilla on Lintulaa vielä pari päivää nuorempi Kasper Toivonen, joka on ehdolla valtuustoon RKP:n listoilla.

– Olen huolestunut, jos nuorilla ei ole tähän kiinnostusta. Nuorten pitäisi tulla kuulluksi ja siihen tarvitaan nuoria ehdokkaita, Toivonen toteaa.

Nuorten maailma on erilainen

Valtakunnallisesti suurin osa ehdokkaista asettuu ikähaitariin 50–64-vuotiaat. Kaarinassa ehdokkaiden ikätilastot on rakennettu hiukan eri jaolla ja siellä suurin osa tämän vuoden kuntavaaliehdokkaista on iältään 45–60-vuotiaita, keski-iän ollessa 51 vuotta. Yli kuusikymmentävuotiaita on toisiksi eniten, 58 ehdokasta.

Jos omasta kouluajasta on kulunut vähintään 40 vuotta, tuntevatko päättäjät asiat, jotka ovat nuorille tärkeitä?

– Kyllä heillä varmaan on erilaista näkökulmaa ja elämänkokemusta, ainakin enemmän mitä itsellä, Lintula naurahtaa.

Hän korostaa, että kaikki ovat kuitenkin aikanaan olleet nuoria, ja monella on lapsia tai lapsenlapsia, joiden kautta asiat ovat tuttuja nykyäänkin. Toivonen sen sijaan on Lintulan kanssa eri linjoilla. Hänen mukaansa vanhemmat ehdokkaat eivät välttämättä osaa päätellä, mikä nuorille on tärkeää.

– Välillä tuntuu, että vanhemmat ihmiset eivät luota nuoriin ja että näin nuori osaisi tehdä hyviä valintoja. Ja samaa on myös toisin päin, eli nuoret eivät luota vanhempiin päättäjiin, Toivonen kuvailee ikäpolvien välistä kuilua.

Pelkästään viisikymppisten päätettäväksi ei Lintulakaan kunnan asioita jättäisi. Sillä vaikka kokemus tuo etua, pitää ottaa huomioon, miten erilaisessa maailmassa nykyiset nuoret elävät.

– Onhan maailma muuttunut tässä viimeisen vuodenkin aikana jo tosi paljon, hän kuittaa.

”Tärkeää olisi, että jokainen ymmärtäisi yhteiskunnan toimimisen perusperiaatteet, kun peruskoulusta lähtee.”

Lisää demokratiakasvatusta kouluihin

Nuoria Lintula houkuttelisi mukaan politiikkaan ja yhteiskunnan toimintaan merkityksellisyyden kautta.

– Kyllä se lähtee siitä, että jokainen kokisi olevansa merkityksellinen omassa yhteisössään. Jos ajattelee, ettei minulla ole mitään väliä tai minun mielipiteilläni ole mitään väliä, niin silloin se ei kanavoidu siihen, että kävisi äänestämässä, hän pohtii.

Sekä Lintula että Toivonen pitävät tärkeänä, että koulussa opetetaan, miten yhteiskunta toimii. Toivonen korostaisi erityisesti äänestämisen tärkeyttä ja sen vaikutusta. Ehdolle lähtemistä voi sen sijaan nuorilla estää muu elämä ja velvoitteet.

– Nuorilla on usein paljon muutakin, kuten koulua. Itsellänikään ei sen vuoksi ole paljon aikaa kampanjoinnille, Toivonen pohtii.

Lintula miettii, voisiko yhteiskuntaopin opetusta lisätä itsessään tai tuoda sitä enemmän mukaan myös muihin oppiaineisiin.

– Yhteiskuntaoppiahan opetetaan nyt yhdeksännellä luokalla. Sitä voisi opettaa ikätasolle sopivasti myös nuoremmille. Tärkeää olisi, että jokainen ymmärtäisi yhteiskunnan toimimisen perusperiaatteet, kun peruskoulusta lähtee, hän sanoo.

Ei yläikärajaa ehdokkuudelle

Kumpikaan ehdokas ei asettaisi ehdokkuudelle yläikärajaa. Heidän mielestään poliittiseen päätöksentekoon tarvitaan kaikenikäisiä ihmisiä. Toivonen näkisi valtuustossa mielellään edustajia kaikista ikäryhmistä, eikä mikään ryhmä olisi toista kovin paljon suurempi. Lintulan ideaalikokoonpanossa valtuusto olisi väestörakenteen mukainen.

– Kun meillä Kaarinassa asuu kaikenikäisiä ihmisiä, niin jokaista ikäryhmää olisi mahdollisimman tasaisesti edustettuna. Silloin keskustelu on mahdollisimman moniäänistä, Lintula miettii.

Lintulan polku omaan ehdokkuuteen löytyi oppilaskuntatoiminnan ja myöhemmin nuorisovaltuustotyön kautta. Nykyisen valtuuston varapuheenjohtaja on päässyt tutustumaan kunnan päätöksentekoon hyvin konkreettisesti, sillä nuorisovaltuuston edustajat osallistuvat valtuuston kokousten lisäksi myös erilaisten lautakuntien kokouksiin.

– Ymmärsin silloin, että kaupunginvaltuustoissa ja kunnanvaltuustoissa ympäri Suomen tehdään oikeasti hyvin merkittäviä päätöksiä kuntalaisten kannalta. Ei eduskunnassa päätetä kuinka paljon rahaa Kaarinassa käytetään vaikka kouluruokaan tai busseihin, Lintula avaa.

– Haluan, että siellä olisi joku puolustamassa myös nuoria ja tuomassa esiin heidän näkökulmaansa, koska hyvin pitkälti kuntien rahat menevät tällä hetkellä koulutuksen järjestämiseen, ja se koskettaa lapsia ja nuoria hyvin paljon, hän jatkaa.

Toivosen ehdokkaaksi taas ajoi huoli siitä, että nuoria ei ole päättämässä yhteisistä asioista tarpeeksi.

– Jos paljon vanhemmat ihmiset päättävät, tulemmeko silloin kuulluksi? hän kysyy.