Railakas alkoholin käyttö liitetään olennaisesti tiettyihin juhlapyhiin ja bakkanaaleihin. Vappu, juhannus, uusivuosi. Koulujen päättäjäiset, venetsialaiset, penkinpainajaiset. Korkeakouluopiskelijoiden moninaiset haalaririennot.
Ruotsia on pakko opiskella ja verot on yhtäältä maksettava, mutta alkoholin kittaamisen ei tarvitse olla selviö. Ei, vaikka viinasten ja erinäisten tilaisuuksien välillä onkin yleisesti hyväksytty mielleyhtymä.
Kaarinan laajassa hyvinvointikertomuksessa todetaan, että nuorten alkoholin käyttö on vähentynyt erityisesti yläkoulun oppilailla. Alkoholia liikaa käyttävien aikuisten osuus on pienentynyt vuosien 2020 ja 2023 välillä, mutta edelleen lähes 45 prosenttia yli 65-vuotiaista kaarinalaismiehistä ylittää alkoholin liikakulutuksen rajan.
Nuorten humalahakuinen juominen väheni Suomessa vuosina 1995–2015, mutta sen jälkeen käyrä on suoristunut. Viikoittain humalaan itsensä juovien nuorten määrä on hieman jopa kasvanut vuodesta 2019, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimevuotisessa selvityksessä tähdennetään.
Päihteiden käyttö on osin sosiaalisen paineen tuotosta. Nuori kokeilee alkoholia, tupakkaa ja muita päihteitä, koska niinhän kaveritkin. Mutta onko se coolia, jos jää kalja- tai nikotiinikoukkuun? Tätä puolta tuskin kovin moni ajattelee.
Alkoholilla voi olla paitsi sosiaalinen myös turruttava vaikutus. Yksinäinen ihminen vaipuu ajatuksiinsa ja vetää niin sanotut kalsarikännit. Turmiollinen kierre on valmis.
Kenenkään ei pitäisi käyttää päihteitä muiden painostamana. Voimme vaikuttaa ennaltaehkäisevästi lisäämällä koulutusta ja tietoa päihteiden liikakäytön vaaroista. Oma roolinsa on luonnollisesti kotijoukoillakin. Ongelmiin, tässä tapauksissa riippuvuuksiin, on tarjottava asianmukaista hoitoa.
Mikäli prosentteja sisältävä iloliemi ei maistu, voi miksata itselleen alkoholittoman drinkin eli mocktailin. Vinkkejä löydät vaikkapa täältä.
