Vaalien alla on helppoa ja mukavaa luvata esimerkiksi lisää elinvoimaa tai kestävämpää taloutta asuinkunnalleen. Samaa viisastenkiveä on yritetty etsiä valtiojohdon tasolla jo pian kolmatta vuotta, ja vaikka pientä valoa tunnelin päässä onkin ollut viime syksystä alkaen nähtävissä, on ison ja väärälle väylälle ajautuneen laivan kääntäminen ollut paikoin toivottoman näköinen työmaa.
Yksi tärkein mittari koko Suomen kuten myös Kaarinan taloudelle on rakentaminen, mutta ennen kaikkea uudisrakentaminen. Talouden vahvoina vuosina 2020-luvun taitteen molemmin puolin Kaarinaan haettiin vuosittain keskimäärin 400 rakennuslupaa asuinhuoneistojen, eli asuntojen rakentamiseen. Viimeisen kahden vuoden aikana näitä lupia on haettu yhteensä vain hieman runsaat 200, ja se kertoo samalla koko Oy Suomi Ab:n tilanteesta. Vaikka käänteestä parempaan on puhuttu jo toista vuotta erinäisin korulausein, viestivät numerot tilastoissa kaikkea muuta.
Ja totuus on, että vaikka käänne parempaan nähtäisiinkin vielä kuluvan vuoden aikana, on juna monen rakennusliikkeen kohdalla jo liukunut ohi pysäkin. Koska uutta on rakennettu jo pian kaksi vuotta todella vähän, on asuntotarjonta vääjäämättä perässä siinä vaiheessa, kun ihmisten ostovoima kipuaa ja neliöiden liikuttelu tulee jälleen ajankohtaiseksi. Samalla moni aiemmin rakennusalalta leipänsä tienannut on siirtynyt pakon edessä muille aloille, eikä paluu vanhaan ole välttämättä enää edes realistista.
Kun rakennusala porskuttaa, on se niin Kaarinan kuin koko Suomen talouden vetojuhta. Mutta kun menee heikosti, on se yhtä lailla kehityksen jarru, joka säteilee monen muunkin alan näkymiin.
Toivotaan, että nostokurkia nähdään Kaarinassakin yhä enemmän lähestyvän suven ja ensi syksyn aikana. Se on huomattavasti konkreettisempi viesti paremmasta tulevaisuudesta kuin esimerkiksi vaaliteltalla tarjoiltu mystinen elinvoimahattara.
