Ai että, pian se on taas täällä. Nimittäin Pahimuksen suosikkipyhä, eli pääsiäinen. Neljä päivää ellunkanailua ja muuta tipuilua aamusta iltaan. Toimii!
Vaan yksipä asia ei toimi sen enempää pääsiäisperinteissä kuin keskimäärin muissakaan suomalaisperinteissä. Nimittäin se tarjolle aseteltava ”ruoka”. Tai voiko ruisjauhoista ja vedestä imellettyä mämmiä edes ruoaksi kutsua? Herkuksi ei ainakaan. Koostumus on kuin kerran syödyllä aterialla, mutta maku vielä karmeampi. Aivan sama, vaikka kermassa uittaisi.
Eikä tilanne parane yhtään, vaikka mämmin vaihtaisi toiseen pääsiäiskammotukseen eli voista, kananmunista, maitorahkasta ja kuohukermasta pyöriteltyyn pashaan.
Sen verran maailmankansalaista Pahimuksessakin on, että tänä vuonna Pyhän Katariinan tien kaksiossa ei tarjoilla mämmiä eikä myöskään pashaa, vaan aitoja pääsiäisherkkuja hieman Kuusistonsalmea kauempaa.
Espanjaa kattauksessa edustavat rosquillas-donitsit, jonka jälkeen Pahimuksen vieraat pääsevät nauttimaan meksikolaista leipävanukasta, eli capitoradaa. Suolaista puolta edustavat Italian Napolissa pääsiäisaikaan suositut täytetyt pizzat, pizza chienat, ja viimeinen silaus Pahimuksen pääsiäiskattauksesta sivellään argentiinalaisella tarta pascualinalla; pääsiäispiirakalla, joka on täytetty muun muassa ricottajuustolla.
Ja näin korjattiin suomalainen pääsiäinen yhdellä kattauksella.
