Kaarinan terveysasemalla hyödynnetään jo nyt sellaista ohjelmistotekniikkaa, mikä tullee yleistymään lähivuosina terveysasemilla ympäri maata. Kyse on ohjelmistorobotista, jonka tehtävänä on vapauttaa lääkäreiden aikaa mahdollisimman paljon ydinosaamiseen, eli hoitotyöhön.
Tarve ohjelmistorobotin kehittämiseen syntyi Kaarinan kuntanaapuri Paimion terveysaseman lääkärin ja kliinisen opettajan Juhani Junnilan omista sekä kollegoiden havainnoista, jotka liittyivät työpäivän ajankäyttöön.
– Jos iso osa työpäivästä kuluu johonkin muuhun kuin potilaan hoitamiseen, on mielestäni kyse todella merkittävästä ongelmasta. Terveydenhuollossa on tänä päivänä niin paljon erilaista kirjaamis- ja raportointityötä, että siihen kuluu aivan liian paljon aikaa päivästä. Lähdin kehittelemään robottia, joka hoitaisi tätä työtä lääkäreiden puolesta, ohjelmistorobotin kehittäjä Juhani Junnila kertoo.
Idea ohjelmistorobotin kehittämisestä sai alkunsa jo keväällä 2022, kun Junnila huomasi, että työpäivän aikana loputtomilta tuntuvat klikkaukset voisi hyvin antaa automatiikan harteille. Usein lääkärikäynnin aikana ja sen jälkeen lääkäri täyttää sähköisiä tilastointilomakkeita, jotka vaativat erilaisia koodeja kertomaan tapahtuneesta. Ja jotta käynti tilastoituisi oikein, pitää jokaisen numerosarjoista koostuvan koodin osua oikeaan.
– Mielestäni kyse on vähähyötyisestä ja toistuvasta kirjaamisesta. Samoja tietoja kirjataan moneen paikkaan ja aikaa kuluu aivan turhaan, Junnila sanoo.
Tavoitteena koko Suomen apuväline
Ohjelmistorobotti on otettu viimeisen vuoden aikana käyttöön Kaarinan terveysaseman lisäksi Liedon ja Paimion terveysasemilla. Kokemukset ovat olleet toistaiseksi pelkästään positiivisia.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella robottia käyttää jo nyt kaikkiaan yli 60 lääkäriä, joille tehdyn kyselyn perusteella robotti säästää työaikaa yli 15 minuuttia joka päivä.
– Robotiikkaa on pidetty erittäin hyödyllisenä. Ja näkisin, että nyt ollaan vasta alussa. Potentiaalia on säästää jopa 45–60 minuuttia työaikaa päivässä. Ohjelmistorobotiikka yhdistettynä tekoälyyn luo varmasti mahdollisuuksia tulevaisuudessa siirtää yhä enemmän lääkäreiden resursseja sinne mikä on tärkeintä, eli potilaiden hoitamiseen, Junnila uskoo.
Hän näkee uudistuksessa myös keinon parantaa työhyvinvointia.
– Tilannetta voisi verrata vähän siihen kuin olisit varastotyöntekijä, jonka työ on siirtää varastossa tavaroita. Mutta varastossa on samalla metri lunta, eikä sen luomiseen ole kuin lumilapio. Tavattoman hidasta ja vaikeaa siis. Pahimmillaan lääkärien työ tietojärjestelmien kanssa tuntuu tältä.
Sekasotkua selvittämässä
Varhan alueella käytössä oleva potilastietojärjestelmä on nimeltään Omni360. Junnila tuottaa lääkärintyönsä ohessa Varhalle ohjelmistorobotiikan palveluita ohjelmistoyrityksensä Visus Health Oy:n kautta. Hän uskoo, että kyseistä ohjelmistorobotiikkaa voidaan viedä Varhan lisäksi muillekin hyvinvointialueille.
– Se on ehdottomasti tavoitteena, ja toivottavasti asia etenee seuraavien vuosien aikana. Lääketiede on hyvin monimutkaista ja siihen liittyy sekä lainsäädännöllistä että byrokraattista mutkallisuutta, koska niin monella eri instanssilla on omat intressinsä, Junnila sanoo viitaten muun muassa Kelaan, vakuutusyhtiöihin, lääkäreiden omiin tarpeisiin, hyvinvointialueisiin, apteekkeihin ja THL:ään.
Hänen mukaansa tietojärjestelmät ovat rakentuneet kasvavien tarpeiden mukana pala palalta, eikä varsinaisia käyttäjiä ole kyetty osallistamaan kehitystyöhön.
– Lopputulos on näyttäytynyt enemmänkin sekasotkuna.
