Saaristotietä pitkin kulkevat ovat viime aikoina seuranneet tavallista uteliaampina Kirjalansalmen sillan työmaata. Sillalle on asennettu sen näyttävintä osuutta: jättimäisiä vinoköysiä. Yli puolet 76:sta vinoköydestä on nyt paikoillaan, ja loput asennetaan vielä toukokuun aikana.
Vinoköysiä pidetään vaativimpana osuutena Kirjalansalmen siltatyömaalla, joka jo itsessään on poikkeuksellinen.
– Väylävirasto omistaa lähes 18 000 maantie- ja rautatiesiltaa, ja vain yksi niistä voi olla jänneväliltään pisin. Se on Kirjalansalmen silta. Tavallisen sillan jänneväli on 10–20 metrin hujakoilla, kun Kirjalansalmessa pääjänne on 265 metriä, taustoittaa maanteiden siltahankkeita ohjaava silta-asiantuntija Antti Rytkönen Väylävirastosta.
– Isoja vinoköysisiltoja on Suomessa vain vähän, ja edellisen rakentamisesta on kohta kolmekymmentä vuotta. Suomessa ei ole urakoitsijaa, joka olisi tehnyt niitä aiemmin.
Silta roikkuu ilmassa
Vinoköysien asentaminen on jännittävää työtä, kirjaimellisesti. Kuhunkin vinoköyteen jännitetään reidenpaksuisen HDPE- eli suurtiheyspolyeteeniputken sisään 20–58 sormenpaksuista rasvapunosta. Rasvapunokset ovat vahalla ja muovikalvolla päällystettyjä, kierrettyjä teräslankanippuja.
Jokaisen rasvapunoksen ja vinoköyden jännitys vaikuttaa muihin rasvapunoksiin ja vinoköysiin. Sillan ja työmaan turvallisuus on kiinni oikeasta jännitteestä, mutta se siis muuttuu työn edetessä.
Vanha Kirjalansalmen silta on riippusilta. Se on yksi maailman vanhimmista siltatyypeistä ja edelleen ainoa vaihtoehto pisimpiin jänneväleihin, mutta Kirjalansalmen kokoluokassa vinoköysisillat ovat 1960-luvun jälkeen korvanneet riippusillat. Kummankin periaate on samantapainen:
– Aina kun sillan jänneväli kaksinkertaistuu, sillan kannen rasitus nelinkertaistuu. Se alkaa taipua keskeltä alaspäin. Tavallisessa palkkisillassa ongelma ratkaistaan paksuntamalla siltaa, mutta ei kymmenen metrin paksuista kantta ole järkevää rakentaa. Silloin voi tehdä ohuen kannen ja ripustaa sillan köysien varaan.
Vinoköysisillan erisuuntaiset köydet puristavat rakenteen jäykemmäksi ja vakaammaksi kuin riippusillassa. Lisäksi vinoköysisiltaa on helpompi pitää kunnossa, sillä vinoköydet ovat vaihdettavissa ja niiden jännitystä voi myöhemmin muunnella.
”Sillasta tulee turvallinen.”
Vinoköydet voivat repiä kannen halki
Kun kaikki vinoköydet on saatu Kirjalansalmella paikoilleen, sillan kanteen asennetaan vesieriste ja sen päälle suojabetonilaatta sekä asvalttikerrokset. Niiden painon vuoksi silta tulee painumaan alaspäin, joten silta on rakennettu nyt hiukan liian korkeaksi. Kesäkuumalla teräs taas lämpenee ja vinoköydet pitenevät, ja tämäkin on huomioitava.
Tarkkasilmäiset ovat saattaneet bongata, että keskellä sillan kantta on tällä hetkellä kymmenmetrinen aukko.
– Keskellä pääjännettä, jossa pisimmät köydet yhtyvät, rakenteeseen tulee valtava vaakasuuntainen veto. Paraisten puoleiset köydet vetävät sillan keskikohtaa etelään ja Kaarinan puoleiset pohjoiseen. Nyt yhtymäkohdassa ei ole betonia, sillä köydet repisivät kannen halki. Puuttuva betonilohko rakennetaan, kun kaikki köydet on jännitetty.
Uusi silta avautuu liikenteelle vuoden lopulla, minkä jälkeen aletaan purkaa vanhaa.
– Kirjalansalmen sillassa on lukuisia muuttujia, jotka kuulostavat hallitsemattomilta, mutta ne pitää vain kaikki laskea tarkkaan etukäteen. Sillasta tulee turvallinen, Rytkönen miettii.
Oman lisämausteensa tuo, että jättimäisen sillan korkeimman pylonin peruslaatta ei seiso kalliolla vaan ikään kuin kelluu.
– Ei veden pinnan alla ole yhtenäistä betonirakennetta kallioon asti, vaan peruslaatta on paalutettu. Tämä on normaalia.
Silta painaa yhteensä 3,2 miljoonaa kiloa.
