Jukka Latokylän puheissa on tietynlaista keveyttä, kun hän muistelee työvuosiaan taaksepäin. Keveyden selittää se, että haastattelupäivän jälkeen Latokylän jäljellä olevat työpäivät voi laskea yhden käden sormin; Kaarinan kaupungin pitkäaikainen ympäristö- ja rakennusvalvontapäällikkö jää eläkkeelle kesäkuun alussa.
– Tämä hetki on siinä mielessä hyvä vaihtuvuushetki, että rakentaminen on verkkaisempaa. Ei ole sellainen huippukiire, mikä tässä on ollut viitisen vuotta, Latokylä miettii.
Työvuosia rakentamisen ja rakennusvalvonnan parissa Latokylällä on takana nelisenkymmentä, joista Kaarinan kaupungilla hiukan yli 20. Julkisen sektorin virkaura käynnistyi Turussa suoritettujen insinööriopintojen jälkeen, kun Latokylä aloitti vuonna 1987 Oripään rakennusmestarina ja -tarkastajana. Oripäästä matka jatkui kotiseuduille Marttilan ja Tarvasjoen kuntiin, joissa Latokylä ehti työskennellä lähemmäs viisitoista vuotta.
– Se oli opettavaista aikaa. Mutta sitten varmaan joku vietti veti vähän isompiin paikkoihin. Maskussa olin puolitoista vuotta ja sen jälkeen tulin tänne.
Kunnallisten vastuiden lisäksi Latokylä on nauttinut myös valtakunnallista luottamusta. Viime vuodet hän työskenteli Kuntaliiton työryhmässä valmistelemassa uutta kuntien mallirakennusjärjestystä, jonka päivitys on käynnissä nyt Kaarinassakin.
Jatkuvaa muutosta
Neljässäkymmenessä vuodessa rakennusvalvonta ja sitä koskeva lainsäädäntö on muuttunut monesti. Viimeisin iso muutos oli vuodenvaihteessa voimaan tullut uusi rakentamislaki, joka esimerkiksi vapautti luvanvaraisuudesta alle 30 neliön pihasaunat ja katokset.
Myös lähitulevaisuus tuo todennäköisesti muutoksia rakennusvalvonnan toimintaan. Meneillään on valtakunnallinen uudistus, jossa pohditaan muun muassa työmaakatselmusten ulkoistamista erilliselle toimijalle. Sen toteutuminen vaikuttaisi väistämättä rakennusvalvonnan työ- ja henkilöstömäärään, jolloin pienissä kunnissa täytyisi jatkossa luultavasti miettiä kuntayhteistyötä.
Latokylä muistuttaa, että mahdollisuus yhteistyöhön on jo nyt olemassa, mutta siihen tartutaan harvoin.
– Päättäjät ovat aina kokeneet, että on kaksi asiaa, jotka täytyy pitää itsellä. Toinen on kaavoitus ja toinen on rakennusvalvonta. Kaavoituksen ymmärrän, mutta rakennusvalvonta tekee riippumattomia lupapäätöksiä ja asioita. Ihan sama kenen lipun alla ollaan.
Latokylä kokee, että rakennusvalvontaan kohdistuvat vaikuttamisyritykset ovat harvassa. Omalla 40-vuotisella urallansa hän muistelee kohdanneensa jonkinlaista yritystä kahdesti.
– Kerran lupakäsittelyä olisi pitänyt jouhevoittaa, ja toisella kerralla pidätellä. Mutta se vaikuttaminen on ollut tosi vähäistä.
Työ jatkuu luottamustoimilla
Latokylä on iloinen, että koko hänen työuransa aikana hänen tekemiään päätöksiä on valitusten myötä mennyt nurin alle viisi. Se kertoo siitä, että työ on tehty oikein ja säädösten mukaan, mutta inhimillisesti.
– Siinä auttaa, että asettuu ihmisen asemaan, joka siellä toisella puolella on ja katsoo siitä kulmasta asiaa. Ei katsota pelkästään virkamiesmäisesti yhdestä suunnasta.
Jos Latokylä jotain kaupungin työskentelytavoissa muuttaisi, tahtoisi hän kuulla enemmän keskustelua luottamushenkilöiden ja rakennusvalvonnan välillä. Yhteisen keskustelun kautta lautakunnan käsittelyyn meneviin asioihin voisi saada erilaisia näkökulmia.
– Olen aina osannut erotella sen, mikä on luottamushenkilön rooli ja mikä virkamiehen rooli. Luottamushenkilöillä on päätösvalta ja sen mukaan toimitaan. Ei siinä saa olla mitään juupas–eipäs-keskustelua.
Eläkkeelle siirtymisen myötä Latokylän viranhaltijan velvollisuudet väistyvät, mutta tilalle näyttäisi tulevan luottamushenkilön vastuita. Latokylä oli ehdolla kevään kuntavaaleissa sitoutumattomana kokoomuksen listoilla. Valtuustopaikkaan äänimäärä ei riittänyt, mutta lautakunnan varajäsenen paikka on tulossa omalle kontolle. Sitä, minkä lautakunnan paikka on kyseessä, Latokylä ei vielä kerro.
– Olen iloinen, että yhteys työnantajaan säilyy jossain muodossa, ettei se leikkaannu veitsellä kokonaan poikki. En kuitenkaan hae mitään poliittista uraa tai jatkumoa tällä ikämäärällä, hän naurahtaa.
Tuuliset vuodet takana
Latokylä on tyytyväinen, että pääsee siirtymään eläkkeelle hyvissä voimin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että menneet vuodet olisivat olleet helppoja.
– Muistan JVG:n laulun sanat ”vuodet on ollu tuulisii”. Se kertoo kiireellisistä vuosista, ja siitä että on ollut enemmän kuin tekemisen meininki.
Pahimmilta karikoilta on pelastanut hyvä organisaatio ja työkaverit, jotka ovat jakaneet kuormaa. Latokylä kuitenkin muistuttaa, että pitkä työkuorma on aina pahasta.
– Tämä taantuma leikkasi onneksi sen viisivuotisjakson, joka oli tosi rankkaa. Nyt kerätään taas uudelleen voimia jatkoa varten.
Tulevien eläkepäivien varalle on kalenterissa jo merkintöjä: telttailua, illallisia ja festarikeikka. Aivan täyteen kalenteria ei kuitenkaan ole tarkoitus täyttää, vaan jättää aikaa omalle itselle.
– Olen suunnitellut ihan satsata itseeni. Puolison kanssa on keskusteltu vaeltamisesta ja matkustamisesta, ja arkiliikuntaan ja kuntoiluun panostan. Ehkä elvytän vanhan suunnistajan itsestäni ja lähden kuntorasteille. Ensin kävellen, ja jos vaikka saisi juoksuaskeleitakin syntymään.
Rakentamista Latokylä ei aio unohtaa. Sitä varten hän on perustanut oman yrityksensä. Rakennusvaari tarjoaa pienille rakennusprojekteille valvontaa, konsultointia sekä nikkarointiapua. Pelkoa siitä, että tekeminen loppuisi kesken, ei ole.
– Minulla ei ole koskaan ollut sellaista, ettei olisi ollut tekemistä. Saatan herätä aamulla ja pyörittää peukaloita, mutta sitten minulla on jo kymmenen asiaa mielessä.
