Käynnissä on jo kahdeksas peliminuutti alle 19-vuotiaiden MM-kisojen Suomi–Tshekki-finaaliottelun jatkoajalla, kun kaarinalainen Veikko Paajanen saa reikäpallon lapaansa vastustajan kenttäpuoliskolla. Vetopaikka on hyvä, joskin Tshekin puolustus ehtii nopeasti tilkitsemään ainakin osan laukaisukulmista.
Paajanen nostaa katseensa ylös ja huomaa takatolpalle lipuneen ketjukaveri Ville Heiskan. Millintarkka syöttö Heiskalle takatolpalle, jolla on helppo tilanne siirtää peliväline vastustajan reppuun ja aloittaa samalla riemukkaat MM-kultamitalijuhlat.
Siinä missä koko Tshekin puolustus ja kenties suurin osa yli 5 000 Sveitsin Zürichissa paikalla olleista katsojista odottivat toivotaan toivotaan -vetoa kohti maalia, saatiinkin ratkaiseva syöttö ja pomminvarma maali. Tuo MM-kullan ratkaissut kaksisekuntinen kertoi kenties enemmän TPS:n juniorikoulun läpikäyneestä Paajasesta kuin koko sitä edeltänyt turnaus yhteensä.
– Tykkään tiukoista paikoista, sillä koen pelisilmän ja rauhallisuuden olevan suurimpia vahvuuksiani. Jos kisat eivät alkusarjan tai edes vielä puolivälierien osalta olleet ihan parasta peliä itseltäni, menivät ratkaisupelit sitten jo huomattavasti paremmin. Voi olla ihan tyytyväinen sekä joukkueen että omaan pelaamiseen niissä hetkissä, kun mitaleja alettiin toden teolla ratkoa, Paajanen tuumii, kun MM-finaalista on kulunut runsas viikko.
Pistelinkona ratkaisupeleissä
Paajasen syttymisen tosipeleihin näkee myös MM-kisojen tilastoista. Hän kirjasi viidessä pelaamassaan ottelussa kaikkiaan kahdeksan pistettä, joista hulppeat kuusi välierässä ja finaalissa.
Välierässä hän takoi Ruotsia vastaan selvässä 9–3-voitossa tehot 2+2, ja finaalissa hän kuritti Tshekkiä kahdella syöttöpisteellä, joista jälkimmäinen ratkaisi siis mestaruuden.
– Olihan se aika uskomaton tunne, kun mestaruus ratkesi. Joukkue hitsautui hyvin yhteen kisojen aikana, ja näkisin, että taidon lisäksi meidän suuri vahvuus oli henkinen kestävyys. Emme hätiköineet tiukoissakaan paikoissa, Paajanen tuumii.
Seuratasolla hän edustaa F-Liigassa eli pääsarjatasolla mitalisijoista vuodesta toiseen pelaavaa TPS:ää. Itse asiassa hän on edustanut mustavalkoista turkulaisseuraa aivan pienestä juniorista lähtien.
– 4-vuotiaana olen aloittanut harrastamisen TPS:n salibandykoulussa, ja saman seuran värejä olen edustanut siitä asti. Ensi kaudella tavoitteena on murtautua kunnolla liigajoukkueeseen ja mahdollisimman isoon rooliin siellä, Paajanen summaa.
Paajanen on pelannut kahden viimeisen kauden aikana TPS:n liigajoukkueessa yhteensä 12 ottelua ilman tehomerkintöjä. Alle 22-vuotiaissa ja alle 19-vuotiaissa puolestaan tahti on ollut tuima. Kahden viime kauden aikana seuran vanhimmissa juniorijoukkueissa on syntynyt kaikkiaan 43 ottelussa yhteensä huimat 107 tehopistettä.
– Kyllä tästä MM-voitosta saa varmasti buustia myös kesän harjoituskauteen ja ensi syksyllä alkaviin liigapeleihin. Isona haaveena on tulevaisuudessa päästä edustamaan Suomea MM-tasolla myös aikuisissa. Mutta vuosi ja kausi kerralla edetään, Paajanen sanoo.
