Vähä-Rauhalinnan kartano? Siis mikä…?
Jokainen kaarinalainen on kuullut Rauhalinnan kartanosta, jota emännöi kaikkein kuuluisimman Armfelt-kreivin ja Kuurinmaan prinsessan avioton tytär Vava, oikealta nimeltään Adelaide Gustava Aspasie Armfelt. Rauhalinnan tilan vieressä sattuu sijaitsemaan myös toinen pitsikoristeinen kartano, yhtä näyttävä, lähes yhtä vanha ja suuri.
Vähä-Rauhalinnan kartano on ollut piilossa sekä julkisuudelta että puiden takana. Puoli vuotta sitten se tuli myyntiin, ja Kaarina-lehti päästettiin paikalle.
Ensivaikutelma kartanon nykytilasta on hurja. Ulkoseinistä lohkeilee maalia, koristeellisia ulkokaiteita on kaatunut sisään, jättitammi on romahtaessaan vienyt kulman toisesta parvekkeesta.
Muutamia ikkunoita on säpäleinä. Sisältä kolmesta kerroksesta ja lukemattomista saleista löytyy päätähuimaava määrä parinsadan vuoden aikana kertynyttä rompetta.
– Täällä on kahden kartanon tavarat, kartanon omistaja Mikael Ylismäki puistaa päätä.
Hänen äidillään oli myös Vehmaalla Nuhjalan kartano. Lisäksi äidillä oli kolmaskin, Wastmäen kartano Hirvensalossa Matti Koivurinnan kanssa. Mikaelin äidinisä on teollisuusneuvos Maurits Ylismäki.
Mikael ja kiinteistönvälittäjä Marjut Suonpää vakuuttavat, että rähjäisestä olemuksesta huolimatta Vähä-Rauhalinnan kartano on rakenteiltaan kunnossa. Hirret, perustukset ja piiput ovat ehjät. Katto on uusimisen tarpeessa mutta ei vuoda. Talo lämpeää takkojen ja uunien lisäksi hyväkuntoisella ilmavesipumpulla.
Vanu-Mamma osti kartanon kreiviltä
Nimensä mukaisesti Vähä-Rauhalinna on lohkaistu Rauhalinnasta. Se päätyi Ylismäkien suvulle 1970-luvulla. He ostivat sen Vanu-Mamman eli Aline Grönbergin jälkeläisiltä.
Rakennuksessa on yhä lukuisia jälkiä teollisuusrouvasta. Vajassa odottelevat Turun torin laidalla loistaneet Turun Vanun kyltit, nykyisessä ruokasalissa jyskyttivät kutomakoneet ja lattioilla on Vanu-Mamman kokolattiamattoja.
Vanu-Mamma oli hankkinut paikan alkuperäiseltä, lapsettomalta kartanonherralta, kreivi Gustaf Mauritz Armfeltilta. Nimi hätkähdyttää, mutta Vähä-Rauhalinnan omistaja ei ollut kuuluisin tämänniminen kreivi: se, joka 1700–1800-luvulla oli kuningas Ruotsin Kustaa III:n neuvonantaja, johti Taalainmaalla ruotsalaisjoukot voittoon tanskalaisista ja josta tuli kuninkaan kuoltua kruununprinssin holhooja. Ruotsin vallankumouksen jälkeen kreivi päätyi Pietariin Aleksanteri I:n kenraaliadjutantiksi ja Suomen kenraalikuvernööriksi.
Vähä-Rauhalinnan omisti hänen vuonna 1861 syntynyt lapsenlapsenlapsensa, jota kutsuttiin Göstaksi. Tarinan mukaan Gösta olisi saanut kartanon kummilahjaksi. Göstan kolme veljeä omistivat puolestaan Ala-Lemun kartanon.
Vähä-Rauhalinna lohkaistiin irti ja kartano rakennettiin vuonna 1858 eli hiukan ennen Göstan syntymää. Päärakennuksen piirsi yksi aikansa nimekkäimmistä arkkitehdeistä, G. T. Chiewitz, joka työskenteli Turun ja Porin läänin lääninarkkitehtina ja Turun kaupunginarkkitehtina. Hänen käsialaansa ovat Villa Roma Ruissalossa, Suomen ritarihuone ja Ruotsalainen teatteri Helsingissä sekä lukuisia kirkkoja pitkin Suomea.
Kananuudeleita myynnissä
Vähä-Rauhalinna ei enää ole sennäköinen kuin millaiseksi mahtiarkkitehti sen suunnitteli. Rakennukseen on vuosien mittaan ilmestynyt useita lisäosia. Huonoimpaan kuntoon menneet osat – kuten etuparveke ja takakuisti – ovat 1990-luvulta ja Mikael Ylismäen äidin rakennuttamia.
Nopealla vilkaisulla ne muistuttavat 1850-luvun pitsirakenteita mutta ovat todellisuudessa vaneria ja muovimaalia eivätkä ole kestäneet. Äiti menehtyi muutama vuosi sitten, sairastettuaan pitkään. Ylismäki asui hänen kanssaan kartanossa.
Nyt Ylismäki on hankkiutumassa eroon sekä kartanosta että sen irtaimistosta. Uusille omistajille on luvassa paitsi valtava työmäärä myös vyöry historiaa. Saatavilla on jopa kaitafilmejä Vähä-Rauhalinnasta.
Ylismäen ja Suonpään mielestä arvokkain osuus kartanoa on sen värilasi-erkkerihuone. Se rakennettiin 1800-luvulla palmuhuoneeksi, ja Ylismäen äiti remontoi erkkerin seinille kiinalaismaalauksia ja -tekstejä.
– Täällä kävi kiinalaispariskunta harkitsemassa, saisiko tästä hotellin. He paljastivat, että seinillä lukee kaikenlaista yhdentekevää, kuten mainoksia kananuudeleista, Suonpää nauraa.
Kartanosta löytyy myös salaperäinen saunaosasto kellarista, yläkerrasta poreamme. Kuusistonsalmi kimmeltää lukuisten suurien salien valtavista ruutuikkunoista. Talosta löytyy myös piianhuoneita ja ullakko, jossa on kulkusilta. Päärakennus on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennussuojelukohteeksi.
Lehdosta löytyy pehtorin talo
Kartanolla on aikoinaan ollut 38 hehtaaria maata. Niistä kuuluu kiinteistöön yhä muutama hehtaari. Osa ostajaehdokkaista on aikonut lohkoa niistä uusia tontteja, mutta Ylismäki ei ole lämmennyt ajatukselle.
Häntä harmittaa jo se, miten lähelle modernit uudisrakennukset ovat tulleet kartanon itäpuolella. Muissa ilmansuunnissa ja rannassa on tiheää jalopuulehtoa ja niittyä sekä upeita, kääpien koristelemia lahopuita. Päivisin punavarpunen ja kuhankeittäjä livertelevät, öisin pöllöt huutelevat.
Rannasta löytyy pieni 1960-luvun sauna sekä hutera laituri. Ylismäki kertoo takavuosina kulkeneensa täältä autolla jäätä pitkin Piikkiöön. Lisäksi tontilla on 1990-luvulla valmistunut autotallirakennus sekä soma, punainen pehtorin talo.
Ylismäki käy kurkistamassa uteliaana pehtorin taloon. Siellä on ollut aina vuokralaisia, joten hän on käynyt siellä vain muutaman kerran.
Ylismäki on pitkä eikä mahdu seisomaan pehtorin talon yläkerrassa suorassa. Hän kuvailee ullakon tunnelmia janeaustenmaisiksi, mutta ei viihtyisi itse siellä.
– Kunpa tähän kaikkeen ihastuisi joku eksentrinen miljardööri, joka haluaisi laittaa nämä alkuperäiseen kuntoonsa, hän miettii.
Artikkeliin on saatu historiatietoja myös Lea Heinonen-Eerolalta sekä Olli Kauremaalta.
