Turku on Kaarinalle hyvä paha naapuri. Varsinais-Suomen maakuntakeskuksessa on jokaiselle jotakin, ja vähän enemmänkin. Matka kuntarajan tuolle puolen on vaivaton. Sen voi ylittää autolla (omalla tai Fölin liikennöimällä), pyörällä, kävellen tai vaikka vesiteitse.
Yhteistyö Turun ja muiden kehyskuntien kanssa on hedelmällistä. Ajatusmalli ”mieluummin yhdessä kuin yksin” pätee melko laaja-alaisesti.
Kuntarajan ylittämisen helppoudessa on omat – vähintäänkin näennäiset – haittapuolensa. Kaarinalaisten eurot valuvat turkulaisfirmojen taskuihin. Laaja palvelukattaus vetää luokseen. Kun laskettelet alas Kurkelan ramppia, olet jo käytännössä Skanssin kauppaparatiisissa.
Kaarinan asukasluku on hieman vajaat 37 000, Turun reilut 200 000. Lienee siis luonnollista, ettei Kaarinassa ole tarjolla kaikkea sitä herkkua mitä aidan tuolla puolen.
Kaarina ei suinkaan ole tyytynyt asemaansa ex-pääkaupungin pikkusisaruksena. Vehreät niityt ja naapuria maltillisemmat asumiskustannukset toimivat houkuttimina.
Kaarinassa vietettiin taannoin kaksia avajaisia. Kiuas lämpiää Hovirinnan saunaravintolassa, ja Valkeavuoren skeittipuisto kutsuu temppuilemaan.
Pontelaan aihioidaan monipuolista lähiliikuntapuistoa. Hovirinnan rantapuiston suunnittelu etenee samoin.
Kairiskulman päiväkoti ja Valkeavuoren koulukampus valmistuvat tuotapikaa. Kultanummeenkin kohoaa uutukainen päiväkoti.
Valkeavuoren liikuntahalli on palvellut keväästä 2022 lähtien. Paraatipaikalla seisova kaupunkilaisten yhteinen olohuone, Kaarina-talo, avasi ovensa alkuvuodesta 2018.
Investointitahti on siis ollut jo pitkään kova, eikä paine ole hiipumassa. Piikkiö tarvinnee uuden koulun. Toteutuuko Kaarinan ydinkeskustan täysremontti, ja jos niin, missä mittakaavassa ja aikataulussa?
Turku on eittämättä ”osasyyllinen” Kaarinan elinvoimaisuuteen. Mutta Kaarinan nahka on vahva ja eritoten itse luotu.
