Kaarinan nuorisovaltuuston virallinen vaalitulos ratkesi 28. huhtikuuta. Valituiksi uuteen valtuustoon tulivat Riina Föhr, Tiam Granlund, Elli Isotalo, Alex Lahervuori, Lenni Luoma, Kiira Luoto, Hinni Lylymäki, Jaakko Nurmi, Emilia Pesonen, Aino Pyökäri, Silja Rajamäki, Sini Tamminen, Jonne Tähkäpää, Konsta Virta ja Taneli Virtanen. Varalle jäi lisäksi 10 ehdolla ollutta opiskelijaa.
Uusi nuorisovaltuusto aloittaa virallisesti, kun kaupunginhallitus vahvistaa valtuuston kokoonpanon kokouksessaan 9. kesäkuuta. Sitä ennen nykyinen valtuusto perehdyttää uudet jäsenet tehtäviinsä.
Piikkiön yhtenäiskoulusta valituiksi tulleet Sini Tamminen, 16, Silja Rajamäki, 14, ja Elli Isotalo, 14, ovat kaikki ensikertalaisia valtuustohommissa, mutta kaikilta löytyy kokemusta oppilaskuntatoiminnasta.
– Oppilaskunnassa toimiminen on ollut kivaa, mutta nyt pääsee näkemään ja tekemään enemmän, Rajamäki pohtii.
Nuorten hyvinvointi ykkössijalla
Kaikkien kolmen vaaliteemat ovat olleet samankaltaisia: nuorten hyvinvoinnista ja erityisesti mielenterveydestä tulee pitää huolta. Muun muassa hyvinvointipalveluihin kohdistuneet leikkaukset ja Vantaan kouluampuminen ovat herättäneet huolta nuorten jaksamisesta. Keinoja tähän kolmikko on jo ehtinyt pohtia.
– Oppilaskuntapäivässä puhuttiin paljon erilaisista chat-palveluista, kuten Apuu-chatista. Ne kuitenkin ovat auki vain rajattuina aikoina eivätkä esimerkiksi yöllä. Pitäisi olla 24 tuntia auki oleva chat, koska jos ahdistaa, niin ne synkät ajatukset tulevat usein illalla tai yöllä, Rajamäki ehdottaa.
Tamminen kaipaisi lisäksi enemmän huomiota tukioppilastoimintaan. Tukioppilaat eli tukarit vaikuttavat kouluissa konkreettisesti oppilaiden hyvinvointiin, sillä heidän tehtävänsä on tukea muita, ja kynnys kertoa vaikeista asioista vertaiselleen on pienempi kuin esimerkiksi opettajalle kertomisessa.
– Tukarit voisivat myös vetää välkkiä, joissa olisi toimintaa lapsille. Ettei aina vain tuijotettaisi puhelimia, sillä se some on hirviö, Tamminen ideoi.
Laajempaa näkökulmaa
Nuorisovaltuuston toiminnassa uusia valtuutettuja kiinnostaa mahdollisuus päästä vaikuttamaan kaikkia kaarinalaisia nuoria koskeviin asioihin, ei vain oman koulun sisäisiin juttuihin. Oikeus osallistua kaupunginvaltuuston kokouksiin on kaikkien mielestä tärkeä asia. Nuorisovaltuuston vahvuus on myös sen monipuolinen jäsenistö.
– Sieltä saa paljon erilaisia näkökulmia, kun mukana on tyyppejä monesta koulusta, eri taustoilla ja eri ikäisinä. Haluamme, että kaikissa kouluissa Kaarinassa on hyvä olla, Tamminen miettii.
Mitä kolmikko sitten Kaarinassa muuttaisi, jotta nuorilla olisi parempi olla?
– Piikkiössä pitäisi olla enemmän hengauspaikkoja. Nyt meillä on vain nuokkari kolmena iltana viikossa ja kirjasto, Isotalo sanoo.
Nuorisotalo ei tällä hetkellä houkuttele valtuutettuja ja kirjastossa on ollut häiriökäyttäytymistä. Puistoissa voi toki oleskella, mutta ei vuoden ympäri. Tamminen ehdottaa, että nuorisotiloja rakennettaisiin teemojen mukaan, aivan kuten mopotallikin. Tällöin tekeminen ohjaisi samoista asioista kiinnostuneet nuoret yhteen.
”Ihmiset eivät tajua sen merkitystä, ja että siellä voidaan vaikuttaa isoihinkin asioihin.”
Nuorisovaltuusto tutuksi
Nuorisovaltuuston vaaleissa äänioikeutettuja olivat kaikki 7.-luokkalaisista 19-vuotiaisiin kaarinalaisiin. Sen äänestysprosentti jäi kuitenkin varsin alhaiseksi, vain 26 prosenttiin. Uusien valtuutettujen mielestä tämä kertoo siitä, että nuoret eivät tiedä, mitä valtuusto tekee.
– Ihmiset eivät tajua sen merkitystä, ja että siellä voidaan vaikuttaa isoihinkin asioihin, Rajamäki harmittelee.
Kaarinan kaupungin hyvinvointikoordinaattori Hanna Inkeroinen kertoo, että vaikka äänestysprosentti on alhainen, on se näissä vaaleissa hieman suurempi kuin edellissä vuonna 2023 järjestetyissä vaaleissa. Tuolloin äänestysaktiivisuus jäi 25 prosenttiin.
– Suurin haaste meillä on se, että moni opiskelee Kaarinan ulkopuolella, eikä heille saada tietoa äänestyksestä. Heidän pitäisi myös itse pyytää äänestyslinkkiä, sillä sitä ei voi laittaa julkiseen jakoon, Inkeroinen selittää sähköisen äänestyksen haasteita.
Vaaleja, äänestysprosessia ja itse nuorisovaltuuston toimintaa pitäisi siis saada näkyvämmäksi. Nykyinen valtuusto on tehnyt kouluvierailuja, joissa nuorisovaltuuston toiminnasta on kerrottu, mutta näihin tilaisuuksiin ei ainakaan Piikkiössä ole ollut pakko osallistua. Uudet valtuutetut kokevat kuitenkin, että vierailuilla on mahdollisuus lisätä tunnettuutta ja madaltaa kynnystä yhteydenottoon. Silloin äänestäminenkin voisi kiinnostaa useampaa.
– Onhan se vähän surullista, että se [äänestysprosentti] jäi niin alas, Tamminen toteaa.
