Itsestäänselvyys maksaa Kaarinassakin – Jyrki Haapasaari kertoo, miksei kohonneita vesimaksuja kannata vertailla

0
Veden hinta koostuu pitkälti muusta kuin itse vedestä. Kuva: Maria Kesti

Miksi Kaarinan vesimaksut ovat korkeammat kuin muualla? Näin kysyi Kaarina-lehden toimitukseen yhteyttä ottanut asukas, jonka väitteen mukaan Kaarina tekee miljoonavoittoa vesimaksuilla.

On totta, että vesimaksut ovat nousseet viime vuosien aikana kaikkialla Suomessa. Yle esitti neljä vuotta sitten kysymyksen: kuka maksaa tulevan jättilaskun ruostuvista vesijohdoista (13.10.2021)? Jutun mukaan Suomessa on myyty liian halpaa vettä, jolla ei kateta vesihuollon kuluja.

Mutta miksi Kaarinassa maksetaan vedestä enemmän kuin Turussa?

Kaarinan tekninen johtaja Jyrki Haapasaari kertoo hinnan koostuvan monesta tekijästä. Vertailussa kuntien ja kaupunkien välillä on otettava huomioon se, peritäänkö vedestä erillinen käyttömaksu.

– Kuntien välinen vertailu on hankalaa, koska osassa kunnissa on perusmaksu, käytti vettä tai ei. Kaarinassa ei ole perusmaksua, vain kulutusmaksu. Onko hän (toimitukseen yhteyttä ottanut henkilö) katsonut pelkkiä kulutusmaksuja? Haapasaari kysyy.

Tällä hetkellä veden kulutusmaksu Kaarinassa on 2,14 euroa kuutiometriltä ilman arvonlisäveroa, kun se Turussa on 1,62 euroa, Paimiossa 1,89 euroa, Sauvossa 2,33 euroa ja Liedossa 2,54 euroa kuutiolta.

Turussa ja Paimiossa on käytössä erillinen perusmaksu. Lisäksi maksuihin lisätään jätevesimaksu. Kaarinassa tämä kustantaa 2,76 euroa kuutiometriltä, joten ilman arvonlisäveroa kaarinalainen maksaa vesihuollostaan 4,90 euroa kuutiolta.

– Ei se Kaarinassa oleellisesti valtakunnan tasosta poikkea. Tämä on kasvava kaupunki, on täydennyskaavoittamista ja -rakentamista. Ei niitä runkolinjoja ole aikaisemmin suunniteltu näin voimakkaasti kasvavan kaupungin tarpeisiin.

Peruselämisen edellytys

Haapasaari kertoo Kaarinan ostavan veden omalta osakkuusyhtiöltään Turun Seudun Vesi Oy:lta. Se on eri yhtiö kuin Turun kaupungin omistama Turun Vesihuolto Oy.

Vesilaitokset ovat joissain kunnissa osakeyhtiöitä, joissain kirjanpidollisesti eriytettyjä taseyksiköitä. Tämä ei vaikuta veden hintaan, vaan korjaamiset ja investoinnit.

– Vesi on peruselämisen edellytys, ja siihen on vuosien varrella totuttu, että sitä on aina saatu. Ei laadukas vesihuolto ilmaiseksi pysy kunnossa. Se edellyttää määrätietoista ylläpitoa ja investointeja.

Haapasaaren mukaan veden hintaa tulisi aina arvioida suhteessa palveluun ja laatuun.

– Vesi tulee joka päivä tontin rajalle, sitä on riittävästi saatavilla, ja se on yöllä ja päivällä aina saman hintaista. Huolto- ja jakeluvarmuus on Kaarinassa korkealla tasolla, kuten Suomessa joka paikassa. Vesi on laadukasta. Se on ehkä vähän itsestäänselvyys Suomessa.

Turun Halisiin rakennettava varavesilaitos nielee myös kaarinalaisten rahoja, sillä rakennuttaja on kuntien yhteinen osakkuusyhtiö Turun Seudun Vesi Oy. Skanskan urakoiman kohteen on tarkoitus valmistua syksyllä 2028. Kuva: Jane Iltanen

Laadukas kraanavesi on harvinaista herkkua

Kun katsotaan vesipulasta kärsiviä maita Euroopan Unionissa, on Suomi harvinainen poikkeus Ruotsin, Latvian ja Liettuan kanssa. Jopa Virossa kärsitään ajoittaisesta vesipulasta. EU:n vuonna 2022 julkaisemassa tilastossa vedenkäyttöindeksi (WEI+) on Suomella 0,6 prosenttia, Virolla 2,2 ja Italialla 15,6. Kyproksen ja Maltan lukemat edustavat jo vakavaa veden niukkuutta.

Haapasaaren mukaan kyse ei ole Suomen osalta vain maantieteellisestä onnekkuudesta tai pohjavesivarannoista, vaan määrätietoisista investoinneista.

– Suomessa turvataan laajasti vesihuoltoa. On tehty varmuusverkkoja, ja pohjavesialueita on suojeltu. Täällä ei mene rekka-auton säiliön sisältö pohjavesiin. Turun seudulla on investoitu vesiratkaisuihin, ja varavesilaitos on juuri käynnistetty.

Silti kuivuus on ilmastonmuutoksen myötä Suomessakin uhkaskenaario. Vettä saatetaan käyttää surutta, koska sitä on aina riittänyt.

Haapasaaren mukaan keskivertoasukas kaarinalaisessa kerrostalossa käyttää vettä noin 50 kuutiota vuodessa.

– Jos asuu omakotitalossa, jossa on uima-allas tai palju, on vedenkulutus toista luokkaa. Ehkä noin 500 euroa vuodessa menee perheeltä vesimaksuihin, Haapasaari arvioi.

Määrätietoisen työn tulos

Vajaat kuusi vuotta sitten Kaarina-lehti uutisoi kaupunkilaisten vedenkulutuksen kasvaneen arvioitua enemmän (2.10.2019). Tämä oli syy vesimaksun seitsemän prosentin korotukseen vesihuoltolaitoksen käyttökustannusten ja investointien ohella. Tuolloin vesimaksut nousivat 1,84 eurosta 1,97 euroon kuutiolta ilman arvonlisäveroa. Reilussa viidessä vuodessa on vesimaksu noussut Kaarinassa noin 15 prosenttia.

Miten tulevaisuudessa käy, sitä ei ehkä tiedä kukaan.

– Jos joudutaan toimitusvarmuutta rakentamaan, mitä äärimmäisempiin olosuhteisiin varautumaan, sitä kalliimpaa se on. Halisten varavesilaitoksen tekeminen oli miltei 70 miljoonan euron investointi. Kaarinallekin tulee omat miljoonat maksettavaksi, ja ne lisätään veden hintaan, Haapasaari toteaa.

Suomessa huoltovarmuuden ja varautumisen tilanne on hyvä, mutta itsestäänselvyys se vesihuollonkaan suhteen ei ole.

– Laadukas vesihuolto on määrätietoisen työn tulos, eikä onnenkantamoinen.