Muusikko J. Karjalainen lauloi jo vuonna 1994 tiestä, jonka varrella kasvaa villejä lupiineja. Näky on yhä – yli 30 vuotta myöhemmin – hyvin tavanomainen.
Sekä siementensä että kasvustonsa avulla leviävä lupiini vie elintilaa luontomme alkuperäislajeilta. Kaunis mutta katala kasvi on todellakin villi.
Tiina Laineenkare havahtui lupiinikukintoihin pari kesää sitten kotikonnuillaan Auvaisissa. Tuolloin hän myös ryhtyi poistamaan kasvia, joskin verrattain satunnaisesti.
– Tilanne on räjähtänyt käsiin. Kaksi vuotta sitten lupiineja oli murto-osa nykyiseen nähden, Laineenkare huokaisee.
Seisomme Kurkelantien varressa sateisena torstaipäivänä. Lupiineja todellakin riittää kitkettäväksi.
”Monimuotoisuuden kaventuminen pelottaa”
Tänä suvena Laineenkare on ryhtynyt tuumasta toimeen.
– Käytän niittämiseen siimaleikkuria, hän kertoo.
Laineenkare on niittotalkoissa toisinaan useamman kerran viikossa, jopa toista tuntia kerrallaan.
– Olen huolissani niittykukistamme. Lupiini vie niiltä kaiken kasvualan.
Luonto on ollut aina Laineenkarelle tärkeä.
– Monimuotoisuuden kaventuminen pelottaa, hän myöntää.
Laineenkare kannustaa muitakin kitkemisurakkaan.
– Pienikin panos on kotiinpäin. Lyhyessä ajassa saa melko suuren alueen siivottua.
Näistä syistä lupiini on paha
Komealupiini – puhekieliseltä nimeltään lupiini – on määritelty Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi. Sitä ei siis saa kasvattaa, kuljettaa, myydä tai päästää ympäristöön.
Komealupiini lisääntyy pääasiassa siemenestä, mutta myös kasvullinen lisääntyminen on mahdollista. Siemenet sinkoutuvat siemenpalon haljetessa muutaman metrin päähän, minkä jälkeen ne kulkeutuvat tienvarsiniittojen, maa-ainesten ja puutarhajätteiden mukana laajalle säteelle.
Komealupiinin rehevöittämä kasvupaikka ajaa niittykasvit ja niillä elävät hyönteiset pois pientareilta. Lupiinin siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi haittaa kimalaisten lisääntymistä.
Komealupiini vaikuttaa paikallisiin päiväperhospopulaatioihin, koska se ei kelpaa toukille eikä aikuisille ravintokasviksi. Lisäksi komealupiinin on havaittu vähentävän hyönteisten kokonaismäärää.
Lupiini heikentää kulttuurimaisemia valtaamalla alaa kedoilta ja vanhoilta koristekasveilta. Sen on paikoin havaittu myös vaikeuttavan metsänuudistamista tukahduttamalla puiden taimia.
Lähde: vieraslajit.fi
Näin torjut komealupiinia
Komealupiinin torjuminen vaatii pitkää pinnaa ja sitkeyttä – onhan kasvikin sitkeä ja helposti leviävä.
Lupiinikukintojen katkaiseminen tai niittäminen ennen siementen kypsymistä estää osaltaan uusien siementen syntymisen. Siemenet kypsyvät tyypillisesti kesä-heinäkuussa, joten toimeen voi ryhtyä jo loppukeväästä.
Niitto kannattaa toistaa kasvukauden aikana 2–4 kertaa. Yksittäiset kasvit voi kaivaa juurineen ylös, ja pienet taimet kannattaa kitkeä heti. Mikäli kukinta on jo niin pitkällä, että siemenet ovat muodostuneet ja kypsyneet, niittäminen ei enää kannata.
Niitetyt komealupiinit tai kukinnot, joissa ei ole vielä siemeniä, voi laittaa kompostiin tai haravoida kasvupaikalla kasaan maatumaan. Peittämällä kasan huolellisesti kiinnitetyllä tukevalla muovilla tai pressulla voi vielä varmistaa, etteivät kasvit jatka kehittymistä.
Kaikki siemeniä sisältävät kukinnot ja muut kasvijätteet on hävitettävä huolellisesti esimerkiksi laittamalla ne kaksinkertaisessa jätesäkissä polttokelpoiseen sekajätteeseen.
Lähde: vieraslajit.fi
