Keväinen sunnuntaiaamu on tavallisen hiljainen Kaarinan Kultanummessa. Merkittävän eron tavalliseen pyhäpäivään verrattuna luo kuitenkin Kultanummen päiväkodin piha, jossa on parkkeerattuna Kuusiston VPK:n punakeltaiseen kuosiin verhoiltu Ford Ranger, ja sen vieressä seisoo kaksi palokunnan varustukseen sonnustautunutta miestä.
Pian päiväkodin edustalta kohti Littoistenjärveä laskevalta Muurikinkadulta alkaa kuulua ison kuorma-auton jylinää. Pian puiden siimeksestä esiin lipuu samaisen palokunnan sammutus- ja vesihuoltoauto, joka kurvaa lava-auton viereen päiväkodin parkkipaikalle. Samalla hetkellä viereiseltä lenkkipolulta saapuu koiranulkoiluttaja, joka on selvästi hämmentynyt aamun poikkeusliikenteestä hiljaisella rivitaloalueella.
– Aika rauhaksiin saadaan yleensä olla, mutta totta kai sen ymmärtää, että se kiinnostaa ihmisiä jos yhtäkkiä omalla takapihalla näkyy palokunnan autoja ja pelastushenkilöitä, hymyilee Kuusiston VPK:n varapäällikkö Markus Ranne, joka on toinen paikalla aamuvarhain päivystäneistä sopimuspelastajista.
Murtautumista ja savusukellusta
Ranne ja hänen kanssaan muiden sopimuspalokuntalaisten saapumista odotellut koulutusvastaava Jussi Heikkonen kertaavat paloautosta ulos astuneelle viisihenkiselle ryhmälle, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kyse on siis murtautumis- ja savusukellusharjoituksesta, jolle purettavaksi määrätty Kultanummen päiväkoti tarjoaa ihanteelliset puitteet.
Rakennuksessa on sekä tavallisia väliovia, mutta myös jämerämpiä eri palo-osastot erottelevia ovia, jollaisia palokunnalle voi tulla vastaan erilaisissa julkisissa tiloissa.
– Tämä on aivan loistava harjoituskohde palokunnan näkökulmasta, sillä harvoin pääsemme harjoittelemaan tällaisessa ympäristössä. Siitä täytyy olla kiitollinen Kaarinan kaupungille, Ranne korostaa.
Kuusiston VPK on päässyt hyödyntämään kyseistä päiväkotia muutamaan kertaan kevään aikana harjoituskohteena, ja pikkuhiljaa palokunnan punaiset autot ovatkin tulleet tutuiksi viikonloppuvieraiksi Muurikinkadulla.
– Paljon erilaisia huoneita, ja silti kuitenkin yksi iso rakennus. Meillä on ollut paljon omakotitaloja harjoituskohteina, mutta tämän tyyppiset ovat harvinaista herkkua. Siksi koitamme hyödyntää päiväkotia vielä mahdollisimman monipuolisesti ennen purkamista, Jussi Heikkonen tuumii.
Tarkkaa, mutta ripeää työtä
Kun aamun harjoitus on läpikäyty etukäteen päiväkodin pihalla, siirtyy seitsenhenkinen ryhmä Ranteen ja Heikkosen johdolla pääovista sisälle. Ensin näytetään malliesimerkki oven läpi poraamisesta, minkä jälkeen kerrataan vielä erilaisia tekniikoita moottorisahan käyttöön niissä tilanteissa, joissa oveen on tehtävä isompi kulkuaukko.
– Tässä on tärkeää muistaa oikea korkeus ja se, ettei sahaa aivan laippa pohjassa ovea vasten. Pitää muistaa, että siellä oven takana voi maata tajuttomana henkilö, joka on hengittänyt savukaasuja, Heikkonen painottaa.
Ja seuraavassa hetkessä sopimuspalokuntalaiset ovat jo työn touhussa. Reikiä syntyy, ja ovia murtuu yksi toisensa jälkeen. Yhtenä parivaljakkona yhteistyötä tekevät palokunnan nuorempaan kaartiin kuuluvat Petteri Paju ja Pyry Vaho.
– Näin vain Facebookissa ilmoituksen, jossa etsittiin uusia jäseniä ja kerrottiin mahdollisuudesta osallistua harjoituksiin. Haaveenani on päästä pelastusopistoon, joten on ollut mielenkiintoista päästä jo nyt tekemään jotain, millä on oikeasti merkitystä, 22-vuotias Paju miettii.
Häntä kolme vuotta nuorempi Vaho päätyi Kuusiston VPK:hon samaisen Facebook-ilmoituksen kautta.
– Isä on ollut mukana toiminnassa ja kertonut siitä, joten halusin lähteä itsekin kokeilemaan. Mukavaa on ollut, kyllä tässä sykkeet ainakin saa nousemaan niin harjoituksissa kuin hälytystehtävissäkin, Vaho hymyilee.
Kynnys matalalla
Ranne korostaakin vapaapalokuntatoiminnassa sitä, että kynnys harrastamiselle ei ole korkealla. Koska kyse on vapaaehtoistoiminnasta, ei jäseniltä voi vaatia jatkuvaa sitoutumista.
– Täytyy muistaa, että vaikka teemme asioita kunnianhimoisesti ja tavoitteellisesti, kyse on kuitenkin vapaaehtoisharrastuksesta, hän korostaa.
Keskimäärin Kuusiston VPK lähtee matkaan 60–70 hälytyksen vuositahdilla. Kesäkaudella tehtäviä on enemmän, koska muun muassa erilaiset tuli- ja maastopalot ovat silloin yleisempiä.
Siinä mielessä Kuusiston VPK:n tilanne on hyvä ja vakaa, että palokunnan käyttämä kalusto on VPK-mittapuulla varsin nykyaikaista.
– Voi sanoa, että kalustopuoli on kunnossa. Uskon, että muutto Krossiin uusiin tiloihin parantaa myös meidän lähtöaikoja ja toivottavasti lisää myös uusien jäsenien kiinnostusta VPK-toimintaa kohtaan, Ranne pohtii.
Seuraavassa hetkessä aamu Kultanummen päiväkodissa jatkuu savusukellusharjoituksilla. Lähes koko Kultanummi on todennäköisesti nauttinut sikeistä sunnuntai-aamun unista samalla kun Kuusiston VPK on pitänyt ydinosaamistaan yllä.
Muutto Krossiin syksyksi
Kuusiston VPK on yksi maakunnan perinteikkäimmistä sopimuspalokunnista, ja parin vuoden päästä keväällä 1937 perustettu palokunta juhliikin 90-vuotista taivaltaan. Vuoden 2013 loppuun asti Kuusiston VPK operoi Kuusiston saarella omissa tiloissaan, ja sen jälkeen toiminta siirtyi Kaarinan keskustan paloaseman yhteyteen.
Ja seuraava muutto on edessä tulevaksi syksyksi, kun Kuusiston VPK siirtyy Krossiin hyvää vauhtia valmistuvaan uuteen paloasemaan.
– Totta kai uudet tilat ovat hieno asia, eikä sitä voi kiistää, ettemmekö jo odottaisi innolla muuttoa. Monelle jäsenelle se on myös parempi ja läheisempi sijainti kotia ajatellen, varapäällikkö Markus Ranne kertoo.
Kuusiston VPK:ssa on tällä hetkellä jäseniä noin 40, ja hälytysosastossa heistä on parisenkymmentä.
– Korona-aika oli myös sopimuspalokunnille haastavaa aikaa, emmekä mekään niiltä haasteilta välttyneet. Moni jäi sivuun toiminnasta, eikä uusia oikein tullut. Nyt toki pari viimeistä vuotta ovat olleet jo parempia, ja mukaan on saatu uusia nuoria hälytysosastoon asti, Ranne iloitsee.
Ja kun tilat vaihtuvat uusiin loppukesällä tai alkusyksyllä, on kapasiteettia enemmän myös uusien jäsenien houkutteluun.
– Pukukoppeja taitaa olla varusteille varattuna meille noin 40, joten sen verran ainakin mahtuu, Ranne hymyilee.
