Teksti: Kaija Unhola
Kaarinan Yrittäjät ry järjesti taannoin vierailun Kuusiston ja Piikkiön yrityksiin, jotka luovat työtä ja tulevaisuutta.
Alun toistakymmentä kiinnostunutta pääsi tutustumaan Villa Wolaxin, Piikkiö Works Oy:n ja Pesupalvelu Hans Langh Oy:n toimintaan. Mukana oli niin yrittäjiä, kaarinalaisia kuin Kaarinan päättäjiäkin.
Piikkiö Works työllistää paikallisia
Piikkiö Works Oy teki kylpyhuonemoduuleita aluksi Turun telakalla. Kun se todettiin kannattavaksi liiketoiminnaksi, toiminta siirtyi Piikkiöön vuonna 1982.
Toiminta laajeni nopeasti. Tehtaasta on neljässäkymmenessä vuodessa lähtenyt noin 170000 hyttimoduulia ympäri maailmaa, valtaosa niistä on meriliikenteessä.
Tuotantopäällikkö Lauri Laakso tuli Piikkiö Worksiin vuonna 1999 kesätöihin. Vuonna 2005 hän aloitti yrityksessä tuotannon suunnittelun, ja on vuodesta 2007 ollut vetovastuussa operatiivisesta toiminnasta.
– Mielenkiintoisia aikoja on ollut, hän toteaa.
Yrityksessä työskentelee nyt noin 150 vakituista henkilöä. He tulevat Piikkiöstä ja lähikunnista. Lisäksi tehtaalla on työntekijöitä yhteistyökumppanien kautta, jolloin päivittäinen henkilömäärä tehtaalla on 250–300. Töitä tehdään päivävuorossa kello 7–15.30.
– Päivävuoron olemme tehneet strategiseksi tavoitteeksi. Käytännössä päivävuorolla on noin 8 000 moduulin vuotuinen kapasiteetti. Se on aikanaan mitoitettu niin, että kaksi isoa risteilijää pystytään rakentamaan Turun telakalla, ja siihen me pystymme vastaamaan, Laakso selvittää.
Meyer Turku Oy omistaa Piikkiö Worksin osakepääoman 100-prosenttisesti. Tehtaan pinta-ala on noin 25 000 neliötä. Tonttia on noin seitsemän hehtaaria Piikkiön keskustassa.
Moduuleita loistoristeilijöihin ja junanvaunuihin
Viime vuosina Piikkiöstä on toimitettu Meyerin 7-alukseen ytimet sekä Skoda-Transtechin junanvaunujen makuuhyttimoduuleita. Icon II -alus on Turun telakalla loppuviimeistelyä vaille tällä hetkellä. Siihen Piikkiöstä toimitettiin melkein vuosi sitten viimeiset moduulit.
Icon III -alus on tuotannossa.
– Noin 81 prosenttia sen 4 200 hytistä on jo valmistettu. Syksyllä aloitamme neljännen Icon-aluksen hyttituotannon. Aluksen on määrä valmistua vuoden 2026 syksyllä, Laakso luettelee.
Piikkiössä pystytään tekemään 4,5 metriä leveitä ja 12 metriä pitkiä moduuleita. Jos isommille on tarvetta, tehdään yhdistettäviä moduuleita. Varsinainen valmistuotevarasto on mitoitettu standardituotteelle eli alle kolme metriä leveälle moduulille.
Jokaisella laivalla on erilaisia päähyttityyppejä noin 25. Lisäksi lähes kaikki hytit ovat erilaisia: parvekkeellisia, ikkunallisia, sisähyttejä, laivojen rakenteeseen mukautuen.
”Selkeä strateginen linjaus on tehty, että hyttitehdas tulee olemaan hiilineutraali vuonna 2030.”
Vastuullisuutta kolmessa tasossa
Piikkiö Worksissa kestävän kehityksen vastuullisuusraportointi on kolmetasoinen. Ensimmäisenä on 1-taso, eli miten tehdasalueella käytetään energiaa. Trendi nestekaasun ja kevyen polttoöljyn kulutuksessa on kymmenisen vuotta ollut laskeva.
– Selkeä strateginen linjaus on tehty, että hyttitehdas tulee olemaan hiilineutraali vuonna 2030. Sen eteen meidän täytyy tehdä kovasti töitä, Laakso painottaa.
2-tasossa sähkönkulutukseen käytetään tehtaalla tänä päivänä 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Valaistusta on uusittu led-tekniikkaan. Valtaosa tiloista on liiketunnistimin varustettu. Niissä eivät valot pala, jos siellä ei ole operointia.
3-tasossa ovat tuotteeseen liittyvät ilmastovaikutukset. Niihin liittyvät materiaalien valmistus ja valinta, kuljetukset toimittajilta tehtaalle, välivarastointi, jätteidenhallinta, vedenkulutus sekä työmatkat.
– Biodiversiteetistä ollaan paljon keskusteltu. Me emme ole tunnistaneet minkään näköisiä ympäristövaikutuksia, eli päästövaikutuksia, jotka johtuisivat meidän tehtaamme toiminnasta. Suurimmat asiat, joihin on yritetty kiinnittää huomiota, tulevat toimitusketjujen kautta.
”Meidän tuotteellamme on hyvin pitkä elinkaari.”
Kiertotalouskin toimivaa
Kiertotalous on Piikkiö Worksissa käännetty markkinointimielessä voimavaraksi.
– Kun modulaarista rakentamista täällä tehdään, siinä pystyy mitä moninaisemmin meidän tuotteitamme jatkojalostamaan. Modulaarinen rakenne on kohtuullisen helppo uudelleenkäyttää tai kunnostaa tarvittaessa. Meidän tuotteellamme on hyvin pitkä elinkaari.
Laakso kertoo, että Piikkiö Worksissa on syksyllä alkamassa Sustainable cabin -projekti, jossa pyritään hakemaan ihan uusia raaka-aineita ja tuotteita. Yrityksen asiakkaille on hyvin oleellista, että moduuleissa painoa pystytään vähentämään ja saamaan sitä kautta operoivien laivojen energiakuluja minimoitua.
– Ollaan todella paljon saatu viime vuosina vähennettyä kaatopaikkajätteen määrää. Me lajitellaan kaikki, Laakso kertoo ja lisää, että tehtaalla kiinnitetään paljon huomiota myös työntekijöiden hyvinvointiin.
Villa Wolax elää vastuullisuudesta
Vuokrattava kokous- ja juhlatila Villa Wolax on vaikuttava kokonaisuus meren äärellä, Kuusiston saaressa. Se oli aikoinaan aatelispariskunnan kesähuvila, rakennettu vuonna 1899.
Palvelupäällikkö Milla Ahorinta kertoi huvilan toiminnasta vierailijoille. Hän vastaa huvilan myyntipalveluista ja käytännön järjestelyistä yhdessä Villa Wolaxin yrittäjien Toni ja Kati Aaltosen kanssa.
– Vastuullisuus on tänä päivänä monelle itsestäänselvyys, ja meillä on Green Key -sertifikaatti. Se on pääasiassa majoitus- ja matkailualan toimintoihin suunnattu vastuullisuussertifikaatti. Lisäksi meillä on Visit Finland Sustainable Travel Finland -sertifikaatti, yrittäjät kertoivat.
Kriteeristöt sertifikaateissa ovat tiukat. Ne anotaan vuosittain. Hakuvaiheessa täytetään tiedot aina vedenkulutuksesta jätemääriin. Raportoidaan, miten esimerkiksi ohjeistetaan asiakkaita vähentämään suihkujen käytössä vettä. Ja jos vieras viipyy useamman yön, lakanoita ja pyyhkeitä ei vaihdeta automaattisesti.
Vastuullisuuteen on panostettu paljon. Ahorinta kertoo, että ulkomailta tulevat asiakkaat ovat suomalaisia jo askeleen edellä sen toteutumisessa. He ovat myös kiinnostuneita, miten vastuullisuus Villa Wolaxissa on toteutettu.
Majoitustiloja laajennettu
Tino Aaltonen osti huvilan 1990-luvun loppupuolella ja aloitti 2000-luvun alkupuoliskolla yritystoiminnan. Alkuaikoina huvilassa vietettiin häitä. Nykyään Villa Wolaxin henkilökuntaa työllistävät eniten yritystilaisuudet.
2010-luvun vaihteessa rakennuksia on uudistettu vanhaa ja alkuperäistä kunnioittaen. Lisäksi on rakennettu kaksi rantahuvilaa.
– Meillä on neljä erilaista kokoustilaa 10–60 hengelle. Majoitustiloja on 13, petipaikkoja on yhteensä 37 hengelle. Päätalon puolella saadaan ruokailemaan 120 henkilöä. Laajasti ja joustavasti saadaan erilaisia tilaisuuksia järjestymään. Päätalon puolella aukeaa juhannusviikolla kesäravintola. Se on avoinna päivittäin.
Majoituksen lisäksi Villa Wolaxilla on venepalveluita, joita charterilla pystytään hoitamaan. Erilaisia aktiviteetteja veneilyn lisäksi on myös.
– Tontilla tapahtuu paljon. Meillä on sup-lautoja, e-fatbikeja, veneitä löytyy kolmea eri tyyppiä. Satamassa saa satamapalvelut, pieni matkaparkkikin on, Ahorinta luettelee.
Hans Langhin tilalla tutustuttiin viljankuivureihin
Yrittäjäkierros päättyi merenkulkuneuvos Hans Langhin maatilalle. Siellä nähtiin sekä vanhan että uuden viljankuivurin toimintaa.
Hans Langh esitteli lyhyesti pesupalvelua, varustamoa ja lähes 60 vuotta toiminutta lavakuivuria. Sen koneiston hän suunnitteli 14-vuotiaana. Makarlassa, 110-tien varressa nähtiin myös viisi vuotta toiminut, uusi 35 metriä korkea siilokuivuri.
Hans Langh oli pikkupojasta saakka mukana, kun maatilan viljankuivureita rakennettiin. Isän kuoltua kuivuria rakensi Langhin isoisä.
– Isoisä sairastui ja koneisto jäi minun vastuulleni. Suunnittelin sen. En ollut kuin 14-vuotias.
Yli satavuotias vaihdelaatikko
Kun varaa uusien tarvikkeiden ostamiseen ei aikanaan ollut, materiaalit kuivuriin hankittiin romukaupoista. Rautaosat hiekkapuhallettiin.
– Myös vaihdelaatikko ostettiin romukaupasta. Siinä on ykkösvaihde päällä. Mietin, miten vaunu saadaan liikkumaan. Menin Harvaluodon lossille katsomaan, miten lossi liikkuu, Hans Langh kertoo oivalluksestaan, jonka hyödynsi kuivuriin.
Kuivuri tuli tarpeeseen, koska sellaisia ei seudulla ollut. Viljaa tuotiin Makarlaan isoilta tiloilta Birkkalasta, Harjattulasta, Meltolasta sekä Sauvon kartanoista. Kaikki viljat tulivat säkeissä. Ne nostettiin elevaattoreilla ylös lavakuivurille. Kun vilja oli kuivunut, se kipattiin hydraulipumpun avulla lavalta alas. Yksi kuivauserä oli 6 000 kiloa.
– Silloin ei oltu keksitty siilokuivureita vielä. Vanha kuivuri oli käytössä vielä viisi vuotta sitten ennen kuin uusi kuivuri valmistui, Hans Langh kertoo.
Taukotuvassa syntyy suvun historiikki
Langhin tilan entinen pyykkitupa on nykyisin museotila. Siellä Hans Langh on pari kuukautta työskennellyt suvun historiikin parissa.
Pöydillä on esineitä, valokuvia ja kansioita, joihin on kerätty suvun historiaa. Seinillä on kuvia Langhin laivoista ja rahtialusyhdistyksen materiaaleja.
– Ensin Suomessa oli seitsemän varustamoa. Niiden yhdistys toimi 22 vuotta, kunnes se fuusioitiin Suomen Varustamot ry:hyn. Olin yhdistysten hallituksessa pitkään. Tytär Laura on nyt Suomen Varustamot ry:n hallituksen jäsen ja minä varajäsen. Laura on myös varapuheenjohtajana Portugalin kansainvälisessä varustamoyhdistyksessä.
Perheen liiketoimista vastuu on siirtynyt tyttärille Linda Langhille ja Laura Langh-Lagerlöfille.
– Maatilallani on nykyään kymmenkunta henkeä, joita johdan. Linda on pesupalvelun toimitusjohtaja ja Laura hoitaa varustamoa aika itsenäisesti. Laivoja Langhin varustamossa on nyt 13, loppuvuodesta tulee 14. laiva. Langh Ship on lukumääräisesti Suomen suurin yksityinen varustamo.
