Teksti: Saara Aalto
Vesi on janojuomana kiistaton ykkönen. Siihen kuitenkin liittyy monenlaisia harhakäsityksiä ja vääriä terveysuskomuksia. Sen uskotaan auttavan esimerkiksi painonhallinnassa ja ihonhoidossa.
Kesällä nesteytyksen tärkeys korostuu – mutta kuinka paljon vettä tulisi juoda?
Ihmisen ikä ja kehon koko vaikuttavat siihen, kuinka paljon nesteitä pitäisi päivän aikana saada. Normaalisti noin puolitoista litraa vettä vuorokaudessa riittää, sillä ruoassa on myös nesteitä. Tarvittavat ravintoaineet ihminen saa pääosin ruoasta.
– Jos ruoka korvataan vedellä ja sitä juodaan ylenmääräisesti, seuraa siitä ravintoaineiden puutosta, kertoo johtava asiantuntija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Hellesäällä nesteytyksen tarve kasvaa yleensä puolesta litrasta litraan päivässä. Janon tunne voi viestiä nestehukasta: tärkeintä olisi juoda jo ennen janon ilmaantumista.
Kehon kuivuminen voi johtaa pahimmillaan hengenvaaralliseen tilaan.
Muista: juo, vaikkei janota
Lapset ja ikääntyneet eivät välttämättä huomaa, jos heitä janottaa. Ikääntyessä janon tunne vaimenee ja kehon normaali nestemäärä vähenee. Lievän nestehukan oireet voivat olla lähes huomaamattomia. Pahentuessa se oireilee esimerkiksi virtsaamisen vähentymisenä, päänsärkynä, väsymyksenä ja sekavuutena.
Juoda siis pitäisi, vaikka ei janottaisi. Kehon kuivuminen voi johtaa pahimmillaan hengenvaaralliseen tilaan.
Jos fyysisen työn tai harrastuksen vuoksi hikoilee paljon, voi käyttää suolaa sisältäviä juomia. Kylmä huurteinen olut saattaa houkutella kesäsäällä, mutta siihen ei janon tullessa kannata tarttua. Oluessa ei ole suolaa, vaikka sellaisia uskomuksia onkin.
Kultainen keskitie
Trendit ja ilmiöt vaikuttavat terveysuskomuksiin, ja niitä on helppo levittää sosiaalisessa mediassa. Veden juomisella ei kuitenkaan voi estää ihon luontaista ikääntymistä. Painonhallinnassa veden juonti on tärkeää, mutta sillä ei kannata taltuttaa nälkää: liiallinen juominen vain sotkee normaalin nälän tunteen.
Liian vähäinen juominen taas voi lisätä väsymyksen tunnetta. Usein elimistö osaa kertoa, onko sitä nesteytetty tarpeeksi: tumma virtsa kertoo juomisen niukkuudesta, lähes väritön taas liiallisesta juomisesta.
Puhtaus ennen kaikkea
Kuusipalon mielestä Suomessa ei ole tarpeellista käyttää nesteytystabletteja. Vaikka nesteytystabletit sisältävät vitamiineja, ei suomalaisten tarvitse olla huolissaan mistään muusta kuin yhden vitamiinin riittävästä saannista.
– D-vitamiinin puutos on Suomessa yleistä. Ikääntyneiden, lasten ja vegaanista ruokavaliota noudattavien kannattaa käyttää d-vitamiinilisää ympäri vuoden.
Juomapullon kantaminen mukana on avuksi janon tunteen yllättäessä, mutta muuten vettä ei ole tarvetta hörppiä jatkuvasti. Pullon puhtauteen on hyvä kiinnittää huomiota: se tulisi pestä päivittäin tai ainakin huuhdella ja kuivattaa ylösalaisin. Pullon suusta juominen lisää mikrobien määrää juomapullossa ja siinä olevassa vedessä.
Suomessa puhtainta vettä saa suoraan kraanasta.
Välttämätön vesi
Positiiviset terveysvaikutukset
Ylläpitää nestetasapainoa.
Säätelee kehon lämpötilaa.
Tukee ruoansulatusta.
Kuljettaa ja imeyttää ravintoaineita.
Poistaa kehosta aineenvaihdunnan tuotteita.
Kuinka paljon vettä hellesäällä?
Vauvat: äidinmaito riittää, mutta tarjoa tiheämmin.
Lapset ja nuoret: enemmän kuin 1,5–2 litraa päivässä.
Aikuiset: 2–3 litraa päivässä.
Ikääntyneet: 1,5–2 litraa päivässä.
Raskaana olevat ja imettävät äidit: raskauden aikana ja imettäessä keho tarvitsee enemmän nestettä.
Veden vaarat
Liiallinen veden juominen voi olla kohtalokasta. Suuri määrä vettä lyhyessä ajassa voi aiheuttaa vesimyrkytyksen, eli hyponatremian. Siinä vettä kertyy liikaa kehoon, ja elimistön nestetasapaino häiriintyy.
Suurten vesimäärien juominen pitkän ajan kuluessa ei ole vaarallista terveelle ihmiselle, jos juominen jakaantuu usealle tunnille ja munuaiset toimivat normaalisti. Vaaralliseksi veden juominen muuttuu, kun vettä juodaan suuria määriä lyhyen ajan sisällä.
Vesimyrkytyksen oireita ovat väsymys, päänsärky, pahoinvointi, kouristelu ja sekavuus. Pahimmillaan myrkytys voi olla hengenvaarallinen.
Jos janottaa jatkuvasti, on hyvä pysähtyä miettimään, mistä se johtuu. Jotkut lääkkeet kuten epilepsialääkkeet, masennuslääkkeet ja nesteenpoistolääkkeet saattavat lisätä janoisuutta. Joskus jatkuvan janon syynä voi olla diabetes.
