Kaarinan kaupunki on vastaanottanut kevään ja kesän aikana lukuisia havaintoilmoituksia espanjansiruetanasta.
Kyseessä on Suomessa haitalliseksi määritelty vieraslaji. Se voi isoina määrinä esiintyessään aiheuttaa tuhoa muille lajeille ja luonnon monimuotoisuudelle.
Espanjansiruetana ei ole nirso. Se syö esimerkiksi koriste- ja hyötykasvien lehtiä sekä kukkia ja sipuleita. Vahingot kotipuutarhoissa ja viljelyksillä ovat siis mahdollisia – elleivät jopa todennäköisiä.
Espanjansiruetanat syövät myös eläinten raatoja, muun muassa kuolleita lajitovereitaan. Sillä on kyky risteytyä muiden etanoiden kanssa.
Lisäksi espanjansiruetanan erittämä lima voi sisältää bakteereita, jotka ovat haitallisia sekä ihmisille että kotieläimille.
Sää on suosinut
Kaarinan kaupunki tarttuu nyt tuumasta toimeen. Asukkaiden käyttöön on tilattu kolme etanaroskista, joihin voi viedä kuolleita espanjansiruetanoita hävitettäväksi.
– Leuto talvi taisi suosia talvehtivia etanoita, ja tänä vuonna espanjansiruetanoita vaikuttaakin olevan aikaisempia vuosia enemmän. Kostea ja lämmin sää saa etanat liikkeelle, Kaarinan kaupungin ympäristöbiologi Emmi Ikäheimo toteaa tiedotteessa.
Etanaroskikset sijaitsevat Voivalan ja Kirismäen Rinki-ekopisteillä Rauhalinnantiellä ja Hakatiellä sekä Tammisillan alueella Riihikujalla kaupungin omistamalla kiinteistöllä.
– Astioihin saa laittaa vain kuolleita, muovipussiin pakattuja etanoita. Elävät etanat voivat päästä ryömimään pois astiasta, minkä lisäksi elävien etanoiden nakkaaminen jäteastiaan on eläinsuojelulain vastaista, Ikäheimo muistuttaa.
Kuolleet etanat voi hävittää myös oman sekajätteen mukana. Lounais-Suomen Jätehuolto ottaa veloituksetta vastaan oikein pakattuja vieraslajien pienkuormia lajitteluasemilla.
”Nilviäisillä on kehittynyt hermosto ja luultavasti kyky tuntea kipua.”
Lopeta oikein
Vaikka espanjansiruetana on määritelty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, se on eläinsuojelulain piirissä eikä etanoille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä.
– Nilviäisillä on kehittynyt hermosto ja luultavasti kyky tuntea kipua. Espanjansiruetanat tulee tappaa kivuttomasti ja nopeasti, Ikäheimo ohjeistaa.
Etanoiden kivuton ja välitön kuolema onnistuu neljällä tavalla: leikkaamalla etanat pitkittäin kahtia sarvien välistä, murskaamalla koko etana tai sen pää, uittamalla etanat etanolipitoisuudeltaan yli 80-prosenttisessa alkoholissa tai pudottamalla ne voimakkaasti kiehuvaan veteen.
Etanoita ei tule leikata poikittain kahtia, sillä silloin etupää voi jäädä henkiin. Etanoiden lopettamiseen ei tule käyttää etikkaliuosta tai muita heikosti tehoavia myrkkyjä.
Etanoihin ei tule koskea paljain käsin, vaan kädet on hyvä suojata kumihansikkailla.
Miten tunnistat espanjansiruetanan?
Espanjansiruetana on suurikokoinen ja usein väriltään likaisen punaruskea. Tehokkainta on kerätä talvehtineita yksilöitä keväällä ennen kuin ne ehtivät munia.
On tärkeää varmistaa tuntomerkeistä, että kerää vain espanjansiruetanoita, sillä Suomessa elää monia harmittomia etanalajeja, kuten esimerkiksi ukkoetanoita ja metsäetanoita. Hyvä espanjansiruetanan tuntomerkki on jalan reunassa näkyvät tummat pystyviivat.
Toinen oiva tuntomerkki on hengitysaukko, joka on siruetanoilla kilven etuosassa ja muilla etanoilla kauempana päästä, kilven takaosassa. Lisäksi useimmilla etanoilla on selässään harja, mutta siruetanoilta se puuttuu.
Alkuperäislajistoomme kuuluva harmiton ukkoetana voi kokonsa puolesta sekoittua espanjansiruetanaan, mutta hengitysaukon sijainti taaempana ja yleensä tummempi väritys ovat hyvät tuntomerkit.
Esimerkiksi kompostit ja lehtikasat houkuttelevat etanoita, ja niiden ympäristö kotipihassa on hyvä tarkastaa etanoiden varalta säännöllisesti. Espanjansiruetanoiden keräämistä voi tehostaa laittamalla maahan kosteutta kerääviä lautoja, joiden alle etanat kerääntyvät.
Asukkaat voivat olla yhteydessä Kaarinan kaupungin ympäristösuojeluun espanjansiruetanoihin ja muihin vieraslajeihin liittyen.
