Sateinen ja viileä alkukesä ei välttämättä ole ollut kovin monen lomalaisen mieleen, mutta luonnolle se on maistunut. Tämä näkyy tavanomaista vehreämpänä ja korkeampana kasvustona.
Kasvien kasvunopeus näkyy myös kaupungin viherpalveluille tulleissa palautteissa, joissa on ihmetelty eikö kaupunki hoida viheralueitaan tavanomaiseen tapaan. Siitä ei kuitenkaan ole kyse, Kaarinan kaupungin viheraluepäällikkö Terho Marttila sanoo.
– Voi sanoa, että kesäkuun säät ovat olleet poikkeavia. Nurmikon kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin normaalisti, Marttila toteaa.
Kaarinan viheralueiden nurmikoita leikataan urakkatyönä. Leikkuusykli taas määräytyy viheralueiden hoitoluokituksen mukaan. Ensimmäisenä hoidetaan keskustan viheralueet eli Veteraanipuisto ja Kaarina-talon ympäristö, Marttila kertoo. Asuinalueilla nurmikoita leikataan 2–3 viikon välein, ja niistä tulevat useimmat palautteet. Nurmikolle suotuisien sääolojen vuoksi leikkausvauhti ei ole tänä kesänä pysynyt kasvun perässä.
– En olisi siitä kovin huolissani, kyllä ne saadaan leikattua. Tällä hetkellä on jo saatu kurottua aikataulua umpeen, Marttila sanoo.
Lisää kukkivia alueita
Marttila kertoo, että kaupungin viherpalveluille tulee myös paljon toiveita siitä, että kaikkea kasvillisuutta viheralueilta ei leikattaisi. Kaupungilla onkin perinteisten viheralueiden lisäksi useita luonnonmukaisia alueita, joissa kasvillisuutta ei pyritäkään pitämään lyhyenä. Kukkivat niityt edistävät osaltaan luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
– Meillä on parhaillaan työn alla koko kaupunkia koskeva avointen alueiden hallintasuunnitelma. Siinä tarkastellaan, mitä hoitotöitä tehdään ja missä järjestyksessä. Pyrimme saamaan kukkivia niittyjä ja avoimia alueita ympäri kaupunkia, Marttila sanoo ja kertoo suunnitelman valmistuvat syksyllä.
Monimuotoisuus oli tapetilla myös Kaarinan valtuuston toukokuisessa kokouksessa, jossa käsiteltiin aloite tienpientareiden niitosta. Aloitteessa esitettiin, että kaupunki jättäisi tekemättä kesän ensimmäisen niiton, joka osaltaan turvaisi kukkivien kasvien ja niitä käyttävien pölyttäjien lisääntymisen.
– Se olisi haasteellista, sillä silloin emme saisi esimerkiksi lupiinia niitettyä. Lisäksi liikenneturvallisuuden riskit täytyy huomioida. Teimme kompromissin, että ensimmäinen leikkuu tehdään vain yhden terän leveydeltä, jolloin säästetään mahdollisimman paljon kukkivia lajeja. Toinen niitto tehdään sitten leveämmin myöhemmin elokuussa, Marttila selventää.
