KUUSISTO, KAARINA
Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan Kaarinan Kuusisto on Suomen 17. hyväosaisin postinumeroalue.
Kaarina-lehti jalkautui Kuusistoon kysymään, onko Paimion Preitilänkin ohittanut seudun ykköskaupunginosa Kaarinan Beverly Hills.
K-market Kuusiston edustalla käy tasainen asiakasvirta, eikä pihalla hengaa mopojengiä saati kaljaveikkoja, jotka ovat monen lähiömarketin symboli ja piristysruiskekin. Sen sijaan parkkipaikalta risteykseen kaartaa Mersu uuden citymaasturi-BMW:n kruisaillessa tilalle. Hyvältä näyttää, vaan onko kaikki yhtä kiiltävää kuin autokanta?
Kaarinan Beverly Hills
Kolme vuotta Kuusistossa asunut Laura kerää ostostarvikkeet autosta, eikä vastausta Kuusiston hyväosaisuudesta tarvitse miettiä pitkään.
– Kyllä tämä on Kaarinan Beverly Hills. Tämä on ihana, luonnonläheinen ja lapsiperheille hyvä paikka olla meren äärellä, hän perustelee kantaansa.
Laura on saapunut lapsensa kanssa täydentämään jääkaappia, kuten tekee K-marketissa miltei päivittäin. Isommat ostokset hoidetaan Kaarinan keskustassa.
– Ei kyllä nyt tule mieleen mitään ikäviä puolia Kuusistossa.
Eri asuinalueiden eroja mittaavia tutkimuksia hän pitää yleisesti tyypillisinä ihmisille.
– Kyllä se vähän kuuluu ihmisen luonteeseen, että tykätään vertailla.
Sopiva nukkumalähiö
Seuraavaksi kaupan edustalle saapuu Mikko Alander, joka on asunut Kuusistossa 20 vuotta.
– Kaarinassa koko ikäni. Hakeuduttiin Kuusistoon, kun täällä oli koulut ja meri. Tunsin Kaarinaa ja tiesin, että tämä on sopiva nukkumalähiö.
Minään Beverly Hillsinä Alander ei Kuusistoa pidä.
– Onhan täällä hienoja kämppiä, mutta en tiedä. On täällä paljon uutta ja vanhaa. Tämä on erittäin hyvä, että tämä kyläkauppa tuli tähän, hän kertoo muistellen aikaa, jolloin Kuusistossa oli vielä monia kauppoja.
Mitään ikäviä puolia Alander ei Kuusistosta löydä.
– Ehkä tuossa vanhan Empon puolella on välillä jotain mopojengejä ja pientä ilkivaltaa.
Samanlainen väestö asuttaa aluetta
Nuoremman polven kuusistolainen Helmi on asunut alueella koko ikänsä. Hän pitää Kuusistoa ”tosi kivana” ja rauhallisena paikkana.
– En asu Empossa vaan linnanraunioiden puolella, niin siellä on vielä rauhallisempaa, hän naurahtaa.
Niin sanotuilla hyväosaisilla alueilla väestön sosioekonominen tausta on usein sama, eikä Helmi koe Kuusiston olevan tässä poikkeus.
– Minun mielestäni täällä on aika samanlaista väestöä, ja tämä on haluttua aluetta. Hintataso on aika kallista, ja tontteja täällä on tarjolla.
Helmi pitää isona etuna ja vetovoiman syynä Turun ja meren läheisyyttä.
– Hyvät yhteydet ja nättiähän täällä on. Monia kiinnostaa meri.
Jonkin verran Helmikin on joskus havainnut ilkivaltaa, muttei liitä asiaa mihinkään asuinalueeseen.
– Varmaan samalla tavalla nuoret tuhoavat jotain bussipysäkkejä kaikkialla, hän hymähtää.
Perheiden sisälle emme näe
Lokaatio vaihtuu Kuusistosta Kaarina-talolle, jossa on meneillään pihakirppis. Vastaan kävelee Johanna Järvinen, joka ilahtuu juttuaiheesta.
– Olin jo itse vinkkaamassa, että tehkää tästä juttu, hän nauraa.
Itse Järvinen on asunut Kuusistossa 17 vuotta.
– Se on ihan paras paikka. En ajattele, että se mitenkään erityisen hyväosainen olisi, mutta siellä on rauhallista ja tilaa asua.
Järvisen mukaan myös Kuusiston asukkailla voi olla erinäisiä ongelmia, jotka eivät näy tilastoissa.
– Ainahan on ongelmia. Tänä päivänä perheissä on, ja myös toimeentulo-ongelmia siitä huolimatta, että on hyvät tulot. Vaikka olisikin, niin arjessa se ei välttämättä ole ihan niin se asia, Järvinen viittaa elinkustannusten nousuun ja lainojen mitoitukseen.
Järvinen kaipaisi Kuusistoon takaisin samaa yhteisöllisyyttä, joka siellä vallitsi vielä hänen muuttaessa alueelle.
– Haluaisin, että uudetkin kuusistolaiset moikkaisivat, kun tulevat vastaan. Siellä on ollut niin aiemmin.
Kaarinan postinumeroalueet vertailussa
Tässä on eritelty alueen postinumeroalueet, niiden huono-osaisuutta mittaava lukema (mitä suurempi, sen korkeampi) sekä alueen sijoittuminen hyväosaisuuden osalta koko maahan verrattuna.
Kuusisto 48,4 (17.)
Littoinen 52,4 (44.)
Piispanristi 64,3 (203.)
Piikkiö 71,4 (351.)
Kaarina keskus 79,4 (562.)
Lähde: Huono-osaisuus Suomessa -karttasovellus / Diakonia-ammattikorkeakoulu sekä Helsingin Sanomat 14.7.2025.
Kuusisto on Varsinais-Suomen toiseksi hyväosaisin asuinalue – korkeammalle yltää vain Liedon Vanhalinna
Suvi Pulliainen
Kaarinan hyväosaisimmat asukkaat asuvat Kuusistossa. Asia käy ilmi Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimuksesta, jossa on tutkittu huono-osaisuuden jakautumista Suomessa.
Mittareina on käytetty työttömien osuutta, alimpaan tuloluokkaan kuuluvien täysi-ikäisten ja talouksien osuutta sekä pelkän peruskoulutuksen saaneiden osuutta.
Tulosten perusteella kullekin postinumeroalueelle on laskettu kokonaislukema, joka kertoo alueen huono-osaisuuden verrattuna muihin alueisiin.
Kuusiston lukema on 48,4, kun koko Suomen keskiarvo on 100. Heikoin ja suurin arvo, 218,6, löytyy Kotkan Karhuvuoresta.
Helsingin Sanomat kokosi heinäkuussa Diakonia-ammattikorkeakoulun tulokset järjestykseen, joka paljastaa, että Kuusisto on Suomen 17. hyväosaisin postinumeroalue. Yhteensä postinumeroalueita vertailussa oli 2 534.
Erot kaupunkien ja kuntien sisällä voivat olla suuria. Siinä missä Kuusiston lukema jää alle 50:n, kohoaa Kaarinan keskustassa vastaava lukema lähelle 80:tä. Keskustan sijoitus vertailussa on 562.
Kaikkien alueiden lukemat ovat koko maan keskiarvon alapuolella, eli kaikkialla Kaarinassa asuu keskimääräistä hyväosaisempia.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sisällä Kuusisto yltää toiselle sijalle ja Paimion Preitilä kolmannelle. Niitä korkeammalle kipuaa vain Liedon Vanhalinna.
Koko Suomen hyväosaisin alue on vertailun mukaan Kirkkonummen Sundberg lukemallaan 28,9.
