Teksti: Kalle Hyttinen, TS
Mikäli kunnat tahtovat tehdä valtion kanssa yhteishankintoja lähijunaliikenteeseen, päätökset hankinnoista tulee tehdä alkuvuoteen 2026 mennessä. Aikataulun määrittää hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan kesäkuussa tekemä linjaus henkilöjunaliikenteen kilpailutuksen aikatauluista. Samalla ministerivaliokunta päätti, ettei raideliikenteen hankintamenoja lisätä. Se on saanut Varsinais-Suomen kunnat huolestumaan, aikooko valtio tukea lainkaan alueen lähijunaliikennettä.
Valtion nykyinen sopimus VR:n kanssa päättyy vuoden 2030 lopussa. Nyt Varsinais-Suomen kuntien täytyy päättää, lähtevätkö ne mukaan valtion yhteishankintoihin, vai hankkivatko kunnat raideliikenteen ilman valtiota.
Vaikka päätös yhteishankintaan lähtemisestä on tehtävä käytännössä jo ensi syksynä, ei se tarkoita välttämättä yhtään pikaisempaa aloitusta lähijunaliikenteelle. Kalustohankinnat tehdään nimittäin vasta 2030-luvun alussa, ja todennäköisesti paikallisjunat pääsisivät aloittamaan aikaisintaan 2030-luvun puolessa välissä.
Vaihtoehtoja lähijunaliikenteen toteuttamiseen selvitetään alueen kuntien yhteishankkeessa. Viime vuonna käynnistyneessä ja Turun vetämässä hankkeessa ovat mukana kaikki Varsinais-Suomen kunnat Nousiaista lukuun ottamatta. Selvityksessä ovat yhteydet Turusta Uuteenkaupunkiin, Naantaliin, Saloon ja Loimaalle.
Valtion päätökset epätasa-arvoisia
Turun pormestarin Piia Elon (sd.) mielestä ministerivaliokunnan päätös hankintamenojen ennallaan säilyttämisestä kohtelee Varsinais-Suomea epäreilusti.
– Aika epätasa-arvoisesti tässä alueita kohdellaan, jos toisissa paikoissa lähijunaliikenne on valtion tukemaa ja toisissa ei, Elo hämmästelee.
Kevään puoliväliriihessä hallitus päätti tukea esimerkiksi vuonna 2027 alkavaa Rauman ja Tampereen välistä henkilöjunaliikennettä 2,5 miljoonalla.
– On sääli, että kirjaus on nyt näin, että junaliikennettä ei laajenneta. Meidän täytyy todellakin käydä aika tiukka neuvottelu valtion kanssa siitä, miten lähijunaliikenteen tulevaisuus nähdään, Elo sanoo.
Elo vakuuttaa Turun jatkavan lähijunaliikenteen valmisteluita pormestariohjelman mukaisesti yhdessä muiden kuntien kanssa ja mahdolliset uudet asemapaikat kaavoituksessa huomioiden.
– Pyrimme siihen, että lähijuna saadaan lähivuosina Varsinais-Suomeen.
Lähijunaliikenne ei ole Elon mukaan Länsiradasta riippuvainen. Hän kuitenkin myöntää, että ilman kaksoisraiteita lähijunaliikenteen järjestäminen voi osoittautua hankalaksi.
Talouspoliittinen päätös on pettymys
Salon elinvoimajohtajan Mika Mannerveden mielestä Salolla on jo nyt toimiva lähijunayhteys Turun ja Kupittaan asemalle, mutta kaupunki on mielenkiinnolla mukana selvittämässä täydentävää liikennettä. Myös uudet seisakkeet Salossa kiinnostavat.
– Olemme pitäneet tärkeänä, että on tekninen valmius rakentaa Halikkoon ja Hajalaan semmoiset rakenteet, että niissä on sitten mahdollista pysähtyä, Mannervesi sanoo.
Hän oli pettynyt talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätökseen, ettei valtion kilpailuttamaa liikennettä lisätä. Lähijunaliikenteen jatkon osalta olennaista on, kuinka pitkälle kaupunkien selvitysryhmä saa työnsä syksyn aikana.
– Kunhan loma-ajat ovat ohi katsotaan, millaisia päätöksiä kunnilla on mahdollisuus tehdä valtion antamassa aikataulussa, Mannervesi toteaa.
– Päätöksiä tehdään, kun kustannukset ja muut ehdot ovat selvillä.
Mannervesi tai Elo eivät ottaneet vielä kantaa, miten kulujen tulisi jakautua kuntien kesken.
Tarvittaessa parissa vuodessa käyntiin
VR:n ensimmäinen kilpailija ja lähijunaliikennettä tarjoava Suomen Lähijunat Oy vakuuttaa, että se saisi lähijunaliikenteen 1–2 vuodessa käyntiin, jos kunnat päättäisivät tehdä hankinnan. Toimitusjohtaja Antero Alku kertoo, että yhtiö voi hankkia Keski-Euroopasta käytettyä lähijunakalustoa, kunnostaa sitä ja muuttaa Suomen raideleveyteen sopivaksi.
Kunnille tehdyn tarjouksen hinta riippuukin siitä, millaista kalustoa on saatavilla.
– Meillä oli keväällä sellaisia moottorivaunuja, joiden telit olivat tarpeeksi leveitä. Niihin olisi pystynyt tekemään hyvin yksinkertaisesti muutoksen sillä, että me olisimme vain vaihtaneet pyörät, Alku kertoo.
Kyseiset junat eivät kuitenkaan ole enää kaupan. Alku kertoo, että Uudellekaupungille on tehty alustavia tarjouksia, mutta hankintaan ei olla oltu valmiita.
– Ikävä kyllä tässä on mennyt ohi parempia mahdollisuuksia kuin mikä on nyt tarjolla.
Alkun mukaan Uudenkaupungin ja Turun välille liikennöintiä ja kalustoa tarjotaan noin viiden miljoonan euron vuosihintaan viiden vuoden sopimuskaudeksi.
Yhtiön vaihtoehto eurooppalaiselle kalustolle on sen hankkimat käytöstä poistetut VR:n lähijunat. Alkun mukaan yhtiö voi modernisoida 1970-luvun nykypäivän lähijunaliikenteeseen sopiviksi. Modernisointi kuitenkin maksaisi noin kolme miljoonaa euroa jokaisen junan kohdalla. Siksi niitä voidaan tarjota vain pidemmille 10–20 vuoden sopimuskausille.
Kaarinassa ja Paimiossa jatketaan selvitystyötä
Teksti: Suvi Pulliainen
Kaarinan kaupungin jo tehtyihin päätöksiin valtioneuvoston uusin linjaus ei tuo muutosta, sanoo Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta sähköpostitse. Virta viittaa vastauksessaan kaupunginhallituksen kannanottoon syksyltä 2023.
– Kaarinan kaupunki on kiinnostunut jatkoneuvotteluista ja selvittelyistä saadakseen täsmällisemmän ja kattavamman käsityksen ennen lopullisen kantansa muodostamista. Selvitystyöhön olemme sitoutuneet tekemälläni päätöksellä, hän kirjoittaa.
Valtion tekemillä päätöksillä on Virran mukaan merkitystä selvityksen kannattavuuslaskelmiin. Hänen mukaansa näyttää siltä, että niiltä osin päätökset heikentävät hankkeen taloudellista kannattavuutta.
Yhteistyössä eteenpäin
Toisen radanvarsikaupungin, Paimion, kaupunginjohtaja Nina-Mari Turpela korostaa asiassa kuntien yhteistyötä.
– Tätä tehdään ylikunnallisena valmisteluna, mutta asiaa tullaan käsittelemään nopealla aikataululla. Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään Paimion asia, Turpela sanoo.
Turun vetovastuulla olevassa Lähijuna Varsinais-Suomessa -hankkeessa ovat mukana kaikki radan varrella olevat kunnat Nousiaista lukuun ottamatta. Turpela kertoo, että projektin seuraava ohjausryhmän kokous on 3. syyskuuta, ja jo sitä ennen asiaa työstetään.
Sillä, että valtio näyttäisi vetävän liinat kiinni raideliikenteen hankintamenojen lisäykseltä, on Turpelan mukaan valtavan suuri merkitys erityisesti aikataulutuksen osalta.
– Käytännössä linjaus tarkoittaa, että valtio ei osallistu jatkossa liikenteen rahoitukseen uusien reittien osalta. Täytyy katsoa yhdessä, miten tähän reagoidaan ja miettiä päätöksen aikataulu- ja kustannusvaikutuksia, Turpela toteaa.
