
Teksti: Jani Nieminen
Piikkiöläiset ovat saaneet seurata uuden seurakuntatalon kohoamista kirkon läheisyyteen vuoden ajan. Uudisrakennus on saanut paljon huomiota jo ennen valmistumistaan, sillä se tuo Piikkiöön sekä uuden kauniin rakennuksen että osaltaan lisää alueellista kehitystä.
Seurakunnan strategian mukaisesti rakennus palvelee seurakunnallisen toiminnan ja työntekijätilojen ohella vapaaehtoistoimintaa ja sidosryhmäyhteistyötä, ja siitä toivotaan kehittyvän yhteisöllinen olohuone keskelle kylää.

Uudisrakennus on noussut samalle tontille, josta sisäilmaongelmista kärsinyt edellinen seurakuntatalo purettiin. Rakennustyömaan ympäriltä kerättiin aitoja pois jo tämän viikon maanantaina. Projektin viimeisinä viikkoina suoritetaan viimeistelytöitä niin sisällä kuin ulkonakin. Uusi seurakuntatalo valmistuu suunnitellusti pysyen aikataulussa ja budjetissa.
– Seurakunnallinen toiminta on tarkoitus aloittaa uusissa tiloissa jo syyskuun alusta. Avajaisjuhla pidetään syyskuun lopussa, keväällä alkaneen piispantarkastuksen päätösviikolla. Kaikille avoin keskusteluilta on teemaltaan Piikkiö 2030, ja se järjestetään torstaina 25. syyskuuta kello 18–19.30. Alustuspuheenvuorojen lisäksi yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella, kertoo Piikkiön seurakunnan kirkkoherra Risto Räty.
Arkkipiispa Tapio Luoma toimittaa avajaistilaisuuden lopuksi tilojen käyttöön siunaamisen. Saman viikon sunnuntaina 28. syyskuuta Piikkiön kirkossa pidetään piispantarkastuksen päätösmessu.

Ekologista kartanohenkeä
Suunnitteluvaiheessa järjestetyn kutsukilpailun yksimielisesti voittaneessa kartanohenkisessä Klassikko-ehdotuksessa huomioitiin ajattoman arkkitehtuurin lisäksi rakenteellinen kestävyys. Uudisrakennus on merkittävästi edeltäjäänsä pienempi, mutta kompaktien tilojen monikäyttöisyys ja tilatekniset ratkaisut vastaavat seurakunnan toiminnallisiin tarpeisiin.
– Tilojen monikäyttöisyyden lisäksi energiatehokkuus huomioitiin alusta asti. Maalämpö, ilmanvaihdon lämmön talteenotto, tehokkaat eristeet ynnä muu energiasäästö ja ekologisuus ovat tänä päivänä tärkeitä laatuperusteita sen lisäksi että rakennus on arkkitehtuurisesti kaunis ja maisemaan sopiva, kommentoi Räty.

Edellinen seurakuntatalo poistettiin käytöstä jo hyvissä ajoin ennen sen vuosi sitten alkanutta purkamista. Seurakunnan työntekijät ovat siis toimineet jo pidempään väistötiloissa pappilassa, keskustasta vuokratussa tilassa sekä puisessa vanhassa seurakuntatalossa, joka yhdessä uuden seurakuntatalon kanssa muodostaa Piikkiön seurakuntakeskuksen.
– Pappila pidetään edelleen seurakunnan omistuksessa, mutta sinne haetaan pitkäaikaista vuokralaista harjoittamaan esimerkiksi pitopalvelua tai muuta vastaavaa toimintaa. Vanha seurakuntatalo pysyy edelleen esimerkiksi nuorisotyön ja partiolaisten käytössä, kertoo Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kalle Luoma.

Lapsi-, perhe- ja diakoniatyötä
Uuden seurakuntatalon avarasta 120 hengen seurakuntasalista avautuu suurten ikkunoiden kautta kaunis näkymä kirkon suuntaan. Pääsisäänkäynnin lisäksi rakennuksessa on omat sisäänkäyntinsä ja tilansa sekä lapsi- ja perhetyön kerhoille että diakoniatyölle. Monikäyttöinen kerhotila on mitoitettu 38 hengelle.
– Alle kouluikäisille lapsille pidetään kerhoja pari kertaa viikossa ja lisäksi tiloissa on perhekahvila- ja muskaritoimintaa sekä alakouluikäisten iltapäivätoimintaa, kertoo kirkkoherra Räty.
Uuden seurakuntatalon neuvottelutilat varustetaan nykyaikaisin siirreltävin AV-laittein. Esteettömyys on otettu huomioon niin piha-alueella kuin sisätiloissakin: näkörajoitteisille on asennettu lattiaan tuntolaattoja, jotka mahdollistavat itsenäisen liikkumisen tunnustellen.
Julkisivussa tavoiteltu kartanohenki on toteutettu onnistuneesti. Aiemmista sisäilmavaurioista ja riskirakenteista on otettu oppia, ja siksi uuden seurakuntatalon odotetaan palvelevan pitkään yhdellä Piikkiön paraatipaikoista.