Metelin, melskeen ja paukkeen jälkeen on remonttityömaan edessä hiljainen luokkahuone, kun saavumme Kaarinan lukion väistötiloihin. Tuore koulunkäynninohjaaja Krista Lahti hymyilee yhtä iloisesti kuin oppilas Idman Hussein lukiolle harvinaista ratkaisua. Kaarinassa on lukiokoulutuksessa oma koulunkäynninohjaaja.
– Meillä on Kaarinassa niin hyvät resurssit, että meillä on mahdollisuus tähän, Lahti kiittelee vakituisen koulunkäynninohjaajan paikan avaamista lukioon.
Jos se Lahdesta olisi kiinni, saman voisi toteuttaa kaikissa Suomen lukioissa. Niin paljon hyötyä matalan kynnyksen oppimisen tuki luo kouluyhteisöön. Koulunkäynninohjaus lukiossa on aivan samanlaista kuin yläkoulussa, joka on ollut tälle toimenkuvalle tutumpi ympäristö.
– Koulunkäynninohjaajan tehtävänä on yleisesti tukea oppilasta oppimisessa ja sosiaalisessa vuorovaikuttamisessa. Ollaan mukana oppitunnilla ja paljon nähdään myös kahden kesken, Lahti hymyilee hänelle jo entuudestaan tutulle Husseinille.
– Me tunnetaan jo kymmenen vuoden takaa Hovirinnan koulusta, he iloitsevat.
Hussein kertoo, että koulunkäynninohjauksesta lukiossa on ollut iso apu.
– Hän auttaa tehtävissä. Yksi iso este on, jos ei tiedä mistä aloittaa.
Apua läksyistä digiosaamiseen
Tässä Lahti pystyy tukemaan niin pienryhmässä kuin oppitunnilla. Joskus apu voi olla sitä, että kerrotaan, mitkä työvälineet otetaan esille.
– Autan kaikessa läksyjen teosta sanakokeisiin. Jos on suomi toisena kielenä -oppilas, voidaan tekoälyllä tehdä tiivistelmä. Autan oppilaita myös digiasioissa ja toimin koulunuorisotyöntekijän kanssa tiiminä.
Myös koulunuorisotyöntekijän pesti on nyt vakinaistettu Kaarinan lukiossa. Kaikki ilo on otettu tästä irti.
– Juuri perjantaina järjestettiin tilaisuus vaihto-oppilaiden kanssa ja leivottiin korvapuusteja. Se on yhteisöllisyyden vahvistamista.
Kotitalousluokassa on juuri kokkailtu jotain muuta ja koulupäivä on jo päättynyt. Lahti avaa vielä täyteen kirjoitetun kalenterinsa, josta oppilaiden nimet löytyvät yleensä kerran viikossa. Joskus taas nähdään useamminkin lyhyempiä hetkiä kerrallaan.
Aineet ovat täysin vapaavalintaiset sen mukaan, missä oppilas itse kokee tarvitsevansa tukea. On myös olemassa erilaisia kielipajoja, joissa voi opiskella pienryhmässä.
– Matematiikka ei ole vahvuuteni, sitä varten meillä on matikkapaja, Lahti kertoo.
Hänellä itsellään on taustalla aineenopettajan koulutus englannin kielessä ja psykologiassa, mutta opettajan virassa hän ei ole työskennellyt. Koulutuksesta on silti paljon hyötyä, vaikkei koulunkäynninohjaaja ja opettaja ole sama asia.
– On siinä eroa. Ohjaajan tehtävänä on auttaa toiminnanohjauksessa. Sillä on iso vaikutus, että opettaja on luokan edessä. Kaksi aikuista luokassa ehtii tukemaan paremmin. Se on tiimityötä opettajan kanssa.
Lahti iloitseekin, miten hyvin kaikki on mennyt. Hän kokee, että hänen työpanostaan lukiossa arvostetaan.
Oppimisen tuen tarve kasvaa lukiossakin
Oppimisen tuki lukiokoulutuksessa -arvioinnin tulokset osoittavat, että oppimisen tuki ja erityisopetus ovat viime vuosina vahvistuneet. Niiden asema alkaa vakiintua lukioissa osaksi arjen toimintaa, mutta koulukohtaisia eroja käytänteissä silti on. Tuki painottuu eniten erityisopetukseen. Monessa lukiossa työskentelee yleensä vain yksi erityisopettaja, eikä ainuttakaan koulunkäynninohjaajaa.
Arvioinnin tuloksena on laadittu kehittämisehdotus muun muassa tiedonsiirrosta, jotta oppilaan aikaisemmat tuen tarpeet tulevat myös lukion tietoon. Samaan hengenvetoon todetaan, että monen kunnan taloudellinen tilanne on haastava muuhun kuin pakolliseen resursointiin. Koulun toimintakulttuurilla voidaan silti vaikuttaa tilanteeseen, jossa oppimisen tuki nähdään luontevana osana lukio-opintoja ja itsestään selvänä opiskelijan oikeutena ilman leimautumisen pelkoa.
Lähde: Oppimisen tuki lukiokoulutuksessa, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 11/2024.
