Kaarina on kiinnostunut paikallisjunaliikenteestä, mutta taloudellista sitoumusta kaupunki ei vielä anna.
Liikenne- ja viestintäministeriö tiedusteli elokuussa Kaarinan halukkuutta osallistua paikallisjunaliikenteen käynnistämiseen ja kustannuksiin alueellaan. Kaarina haluaa osallistua Varsinais-Suomen alueellisen valmisteluryhmän työhön, mutta rahaa ei toistaiseksi laiteta likoon.
Mikäli osallistuminen valmisteluryhmään ei ole mahdollista ilman rahallista sitoutumista, jättäytyy Kaarina tässä vaiheessa hankkeesta kokonaan sivuun. Näin toteaa kantanaan kaupunginhallitus.
Valtion ostoliikenteen sopimuskausi päättyy vuonna 2030. Kilpailutukset uusista sopimuksista on määrä käynnistää ensi vuonna.
Päätös nopeassa aikataulussa
Suomessa junaliikennettä on tarjolla markkinaehtoisesti ja valtion tukemana. Markkinaehtoinen liikenne on lähtökohtaisesti kannattavaa itsessään. Valikoimaa täydennetään ostoliikenteellä.
Valtion ostoliikenteen sopimuskausi päättyy vuonna 2030. Kilpailutukset uusista sopimuksista on määrä käynnistää ensi vuonna.
Alueellinen valmisteluryhmä valmistelee mahdollista lisäliikennettä koskevat päätökset palvelutasosta ja tarvittavista infratoimenpiteistä kuntien ja valtion poliittista päätöksentekoa varten. Varsinais-Suomessa kyse on todellakin lisäliikenteestä: paikallisjunaliikennettä kun ei ole maakunnan alueella nyt lainkaan.
Valmisteluryhmään osallistuminen edellyttää liikenne- ja viestintäministeriön mukaan kahta asiaa: kunnan on oltava kiinnostunut rahoittamaan lisäliikennettä (sekä liikennöintiä että kalustoa), ja kunnan on haluttava, että sen rahoittama lisäliikenne kilpailutetaan osana tulevaa kokonaisuutta.
Aikaa rahoituspäätöksen tekemiselle on nirkoisesti: ministeriö kaipaa vastauksia jo ensi vuoden alkupuolella.
Länsirata myötävaikuttaa
Kaarinassa mahdollisia seisakkeen paikkoja olisivat entisten Piikkiön ja Littoisten asemien seudut. Tämänhetkisen käsityksen mukaan kaupungin kustannettaviksi tulisivat alkuvaiheen investointeina muun muassa tarvittavat laituri-, liittymäpysäköinti- ja kulkureittihankinnat, yhteensä 1–5 miljoonaa euroa per seisake.
Varsinaisen liikenteen kustannukset ovat vaikeasti arvioitavissa ja riippuvat merkittävästi palveluajoista, vuorovälistä, kustannusten jakoperusteista sekä matkustajalipputuloista. Karkea arvio Kaarinan osuudesta tunnin vuorovälillä liikennöiden on noin 0,5–2 miljoonaa euroa vuodessa.
Ennen Länsiradan valmistumista Turun suunnasta paikallisliikennettä voisi ajaa vallitsevan käsityksen mukaan vain Piikkiön asti, koska vasta lisäraiteet tuovat Piikkiön ja Salon välille riittävän kapasiteetin ja kohtaamispaikat.
Länsiradan osakaskunnat (Turku, Salo, Espoo, Vihti, Kirkkonummi, Lohja) pääsivät syyskuun alussa sopuun hankkeen ensimmäisen osan rahoituksesta. Ensimmäisessä vaiheessa radasta on tarkoitus toteuttaa Espoon ja Lohjan, Salon keskustan ja Hajalan sekä Piikkiön ja Turun Kupittaan väliset osuudet. Toisessa vaiheessa rataa rakennettaisiin Piikkiön ja Hajalan välille sekä Salosta Lohjalle.
Lähijunaliikennettä on puuhaillut Varsinais-Suomeen eritoten Suomen Lähijunat Oy. Yhtiön viestintä- ja markkinointijohtaja Aleksi Alku totesi Kaarina-lehdelle syyskuussa, että lähijunaliikenne Turun ja Salon välillä voisi käynnistyä vain vuodessa. Alkun mielestä kaksiraiteisuus ei siis ole välttämätöntä, joskin Länsiradan edistyminen hyödyttäisi myös lähijunaliikennettä.
Länsiradan ensimmäisen vaiheen rakentamistyöt voisivat alkaa Länsirata Oy:n mukaan vuonna 2027. Kaikkiaan valmista uumoillaan tulevan vuonna 2033. Rakentaminen ei kuitenkaan ole vielä varmaa.
