Talouskurimus vaikuttaa hyllykirppiksilläkin – Kaarinan kirpputoreilla on nyt ostajia enemmän kuin myyjiä

Aurinko häikäisee horisontissa, mutta helpotusta asiakkaiden talousahdinkoon se ei ole vielä tuonut. Selvemmin vain näkee, ettei rahaa ole kukkarossa kirppispöytäänkään. Olemme Kaarinan Ykköstien Kirpputorilla, jossa myyjä Eveliina Siimes esittelee täydestä kassista viikon aikana ostamaansa saalista. Ainakin voi olla varma siitä, että hän pitää omalta osaltaan liiketoimintaa pystyssä. Hymyillä hän silti jaksaa, vaikka tilanne huolettaa.

– Taloustilanne näkyy ehdottomasti, vaikka meillä on hyvin kilpailukykyiset hinnat. Provisio on tosi pieni ja hyvällä paikalla ollaan. Silloin kun avattiin, kaikki lähti hienosti käyntiin. Mutta nyt, kun ruoan hinta on hurja, ei ihmisillä ole varaa ostaa mitään, Siimes harmittelee.

Tässä tilanteessa ”turhuuksia” ovat nimenomaan ei-pakolliset löydöt kirpputorilta tai vuokrahylly omille myynneille.

– Ihmiset pitävät viikkovuokraa ylimääräisenä menosettinä. Jännitetään, saako myytyä tavaraa.

Siimes ei kuitenkaan muista, että juuri kukaan olisi jäänyt tappiolle. Korkeintaan muutamat, jotka ovat vain tuoneet tavarat ja hakeneet ne pois viikon päästä. Jos haluaa hyvän myynnin, pitäisi pystyä käymään päivittäin siivoamassa paikkaa ja täydentämässä sitä uusilla tuotteilla.

– Ihmiset laskevat tosi tarkkaan, että täällä pitäisi päivittäin käydä. Siihen menee bensaa. Entä, jos en saakaan omiani takaisin ja kuinka paljon jää miinukselle? Siimes kertoo esimerkin.

Kuun lopussa hiljenee täysin. Alussa taas vilkastuu, sillä eläkkeet, palkat ja tuet ovat ilmestyneet tileille. Kuun vaihde on kirpputoreilla yleensä hyvää aikaa.

– Nyt on siinäkin tullut muutos, että ennen perheet tulivat viikonloppuisin. Enää ei.

Laman kaikuja

Mieleen palautuvat 1990-luvun laman parkkihallikirpputorit, joissa perheet myivät omaisuuttaan. Viimeistään silloin kirpputorit levittäytyivät Suomeen jäädäkseen – aivan kuten leipäjonot. Silti kirpputorilla käyntiä ei mielletä täällä köyhyyden merkiksi, toisin kuin monissa muissa maissa. Sotien jälkeinen pula-aika on iskostanut suomalaisiin ymmärryksen, että kaikki kannattaa säästää, kierrättää tai tuunata uudelleen käyttöön. Suomi onkin käytettyjen vaatteiden myynnin kärkimaita.

Keskivertosuomalainen käytti vuonna 2023 uusiin vaatteisiin 720 euroa, kenkiin 175 euroa ja kodintekstiileihin 94 euroa. Se on Euroopan keskitasoa, jonka pystyy kirpputorilla helposti puolittamaan. Nyt perinteistä myynnin muotoa haastavat verkkomyyntipalvelut, joissa on mahdollista tehdä edullisia löytöjä esimerkiksi hyvälaatuisissa vintagevaatteissa. Olimmekin alkuun aikeissa käydä kirpputoreilla kysymässä, vaikuttavatko Vinted ja Tori hyllykirppismyynnin vähenemiseen, mutta syy muutokseen onkin Ykköstien Kirpputorilla toinen.

– En itse tilaa mitään verkosta, joten en siihen osaisi edes vastata, Siimes toteaa.

Tunnelma Ykköstien Kirpputorilla ei silti ole lannistunut vaan varovaisen toiveikas. Hymy on herkässä ja kanta-asiakkaat käyvät juttelemassa. Katse osuu seinälle, josta löytyy turkulaisen kauppiassuvun taiteilijan taulu. Se maksaisi osto- ja myyntiliikkeessä kolme kertaa enemmän. Siirtyessä autolle välttämätön ”turhuus” kainalossa perään kävelee toinen asiakas, joka kysyy taulun hintaa. Vaikka taloustilanne olisi mikä, kirpputorilla aarteet vaihtavat herkimmin omistajaa.

Jutussa on käytetty lähteenä Suomen Tekstiilin & Muodin sivua kuluttajamarkkinoista, jotka on koottu Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon ja Eurostatin tilastoista.

”Ei täällä kukaan sen takia käy, että pääsisi rikastumaan”

Kaarinan keskustassa sijaitsevan Trendi-kirppiksen yrittäjä Susanna Yurdakul ei ole huomannut asiakaskäyttäytymisestä suurta muutosta taloustilanteen johdosta. Säännöllisesti käyvät tietyt kolme asiakasryhmää: kotiäidit, ikäihmiset ja maahanmuuttajat. Monia asiakkaita yhdistää pienituloisuus tai luppoaika päiväisin. Kirpputorille tullaan paljon myös juttelemaan.

– Paljon tulee heitä, joilla ei ole autoa. Vanhempia ihmisiä tulee tuosta vierestä kerrostaloista. Tykätään keräillä asioita ja ”jutskata”. Perheellisiä käy myös paljon lasten kanssa kanssa ostamassa leluja ja vaatteita.

Susanna ei ole huomannut taloustilanteen vaikutusta kirpputorilla muuten kuin siten, että hyllypaikoilla on kysyntää.

– Meillä ainakin on koko ajan hyllyt täynnä ja koko ajan tulee uusia myyjiä. Ostajista tulevat he, joilla taloustilanne on vähän tiukempi. Mutta ei täällä kukaan sen takia käy, että pääsisi rikastumaan, Susanna naurahtaa.

Kertaostot ovat kirpputorilla pieniä ja välillä on hyvinkin hiljaista. Sitten taas yhtäkkiä ryöpsähtää isompi asiakasmäärä kerralla sisään.

– En ole huomannut, että siinä (kysynnässä) olisi mitään tiettyä ajankohtaa. Kuun vaihteen huomaa kyllä ravintolassa, jonka omistamme mieheni kanssa, muttei täällä.

Lastenkirppiksellä keksittiin ratkaisu myynnin helpottamiseen

Soitamme vielä Saaristotien kupeessa sijaitsevaan Lasten Seesamiin, jossa Eija Karlsson ehtii lyhyesti kommentoida, minkä jonolta ehtii. Ilmeisesti myyntiä on tässäkin taloustilanteessa – vaiko juuri siksi?

– Sanotaanko näin, että ostajia liikkuu tosi paljon. Ihan OK tilanne, mutta myyjiä saisi olla enemmän.

Myös Karlsson on huomannut, että ihmiset välttelevät riskiä. Vaikka pääosin kaikki saavat myyntien ja hyllypaikkavuokran jälkeen saldon plussan puolelle, kirpputorilla päätettiin madaltaa myyntikynnystä.

– Olemme kehittäneet uuden systeemin pari viikkoa sitten, jotta pääsee myymään pienemmällä riskillä. Aloitusmaksu on maltillinen. Kahden viikon maksu on viisi euroa ja provisio 25 euroa. Sitten ei ole sitä riskiä, jollei tulekaan myyntiä tarpeeksi.

Perheelliset käyttävät myös paljon verkkopalveluja myynteihin ja ostoihin, mutta Karlsson arvelee sen vaikuttavan hyllykirppisten tilanteeseen vain jonkin verran.