Voiko pihallasi oleva autotalli tai muu piharakennus siirtyä vaivihkaa naapurin tontille niin, ettet itse edes älyä tapahtunutta? Ilmeisesti voi, ainakin jos viimeisen runsaan vuoden aikana erästä kaarinalaista kujaa ja sen pientalotonttirajoja koskevaa tapahtumaketjua käy läpi.
Kaarina-lehti uutisoi vajaa vuosi sitten (KaLe 28.12.2022) omakotitalotontista, jonka pihapiirissä on autotalli-saunarakennus. Se ei kuitenkaan ole kuulunut samaan tonttiin omakotitalon kanssa enää vuodesta 1997 ja päivitetystä asemakaavasta lähtien. Varsinaiseen autotallin tai saunan käyttöön tonttiraja ei ole vaikuttanut, sillä omakotitalossa asuvat ovat jatkaneet piharakennuksen käyttöä läpi 2000-luvun samalla tavalla kuin ennen kaavamuutosta.
Tilanne pysyikin ongelmattomana muutaman omakotitalotalon kaarinalaiskujalla 25 vuoden ajan, kunnes naapuritalo, jonka tontille autotalli-saunarakennus oli vuodesta 1997 lähtien kuulunut, myytiin.
Myyty omakotitalo on määrä purkaa uuden kerrostalon alta, ja saman kohtalon on kokemassa nyt myös autotalli-saunarakennus, joka on kuulunut vuosikymmeniä naapuritalon pihapiiriin ja käyttöön.
– Autotalli-saunarakennuksen purkuasiaan en osaa varmuudella vastata mitään, mutta on se todennäköistä, muotoilee Kaarinan kaupungin paikkatietopäällikkö Sami Kääriäinen.
Kiinteistöillä on sama omistaja, mutta syystä tai toisesta kaavoittaja oli tulkinnut, että autotalli kuuluukin naapuritonttiin.
Inhimillinen virhe
Ohikulkijan silmin näyttää selvältä, että autotalli kuuluu sille asuintalolle, jonka pihapiirissä se sijaitsee. Asemakaavassa näin ei ole ollut siis kuitenkaan yli 26 vuoteen, jolloin kyseinen sauna-autotalli ja samalla omakotitalon pihatie rajattiinkin naapuritontin puolelle.
Outoon ratkaisuun ei silloisessa kaavaprosessissa havahduttu. Omakotitalon pihapiiri, johon autotalli ohikulkijan silmin selvästi kuuluu, sattuu koostumaan kahdesta eri palasta, noin 900 neliön kokoisesta asuinrakennuksen kiinteistöstä sekä 380 neliön kokoisesta kiinteistöstä, jossa seisoo autotalli. Kiinteistöillä on sama omistaja, mutta syystä tai toisesta kaavoittaja oli tulkinnut, että autotalli kuuluukin naapuritonttiin.
– Ehkä kaavoittaja ei ollut ymmärtänyt, miten kiinteistöjen omistussuhteet menevät, ja oletti autotallin kuuluvan toiseen kiinteistöön, tuumi Sami Kääriäinen Kaarina-lehdessä miltei vuosi sitten.
Kiinteistön omistajan olisi pitänyt vaikuttaa asiaan asemakaavan laatimisen aikana 1990-luvulla, jolloin hän jo omisti kyseisen kiinteistön ja jo silloin tontilla sijainneen autotallin.
Ratkaisua ei löytynyt
Siitä, millainen tonttijako tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä, ryhdyttiin neuvottelemaan vuonna 2021 autotallin omistajan, kaupungin ja kerrostalotontin silloisen ostajaehdokkaan kanssa. Paperilla oli kompromissiratkaisu, jossa raja vedettäisiin vastoin asemakaavaa niin, että sauna-autotalli tulisi omistajansa kiinteistön osaksi.
Luonnokseen ei oltu tyytyväisiä, ja ostaja vetäytyi. Pian löytyi uusi ostaja, pienehkö rakennuttajayritys. Se ei kuitenkaan ollut halukas edes neuvottelemaan asiasta, joten Kaarinan kaupunki teki päätöksen, että tonttien rajat vedetään asemakaavan mukaisiksi.
Sauna-autotallin omistaja ei ilahtunut ratkaisusta. Hänen oikaisuvaatimuksensa tonttijaosta tuli kuitenkin hylätyksi, koska lakeja ei kaupungin mielestä ollut rikottu.
Kaupungin näkökulmasta asemakaavat ovat sitovia, ja esimerkiksi rakennusliikkeiden ja muiden toimijoiden tulee voida luottaa niihin. Kiinteistön omistajan olisi pitänyt vaikuttaa asiaan asemakaavan laatimisen aikana 1990-luvulla, jolloin hän jo omisti kyseisen kiinteistön ja jo silloin tontilla sijainneen autotallin.
”Kun oikeuden päätös saa lainvoiman, tehdään tonttijaon mukaan tontinosan lunastustoimitus.”
Korkeimpaan hallinto-oikeuteen?
Asiasta on kiistelty vielä menneenä syksynä Turun hallinto-oikeudessa asti. Autotallinsa ja saunarakennuksensa menettänyt omakotitaloasuja, joka on käyttänyt autotalli-saunarakennusta vuosikymmeniä, on ymmärrettävästi huolissaan naapuritontilla tätä nykyä sijaitsevan piharakennuksensa kohtalosta. Ja siksi hän on hakenut asiaan muutosta Turun hallinto-oikeudesta.
Tuo valitus kuitenkin hylättiin marraskuussa ja nähtäväksi jää, haetaanko asiaan seuraavaksi muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta asti. Jos ei, on autotalli-saunarakennuksen kohtalo todennäköisesti sinetöity.
– Kun oikeuden päätös saa lainvoiman, tehdään tonttijaon mukaan tontinosan lunastustoimitus. Tontin arvokkaimman osan omistajalla on oikeus lunastaa itselleen vähemmän arvokkaat osat. Toimituksessa toimitusinsinööri määrää lunastushinnat maapohjalle ja niillä oleville rakenteille ynnä muulle kiinteälle. Tästä toimituksesta voi asianosainen halutessaan valittaa maaoikeuteen, muistuttaa Kääriäinen.
Ilman autotallin maapalasta kerrostalokiinteistö – 1500 neliötä – on liian ahdas asuinkerrostalon vaatimuksille, mikä osaltaan selittää kaavoittajan ratkaisua.
Turun hallinto-oikeuden tekemän tuoreimman päätöksen valitusaika ulottuu joulukuun 18. päivään asti. Sen jälkeen selviää, jatkuuko tonttirajakiista vielä ensi vuonna korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
