Yhdelle lonkkamurtumalle voidaan THL:n arvion mukaan antaa laskennallinen 20 000–30 000 euron hinta vammaa seuraavana vuonna. Kustannusarvio käsittää hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuneet kulut, kuten leikkaus- ja sairaalahoidon, lääkehoidon, apuvälineet ja kotihoidon. Suomessa tapahtuu vuosittain noin 7 000 lonkkamurtumaa, jolloin valtakunnallisesti puhumme noin 150–200 miljoonan euron kustannuksista.
Älkää ymmärtäkö väärin. Tarkoituksenani ei ole tällä tiedolla pelkistää ikääntyneitä yhteiskunnalliseksi kulueräksi, mutta luvut kertovat omaa kieltään siitä, millaisia potentiaalisia riskejä meillä Suomessa on edessämme, jos ikääntyneiden fyysinen kunto heikkenee.
Toimintakyvyn ylläpito ja kehittäminen on kenties tehokkain keino ihmiselle vaikuttaa omaan kaatumisriskiinsä. Riittävien voimatasojen ylläpito parantaa ihmisen itsenäisen toiminnan edellytyksiä ja lykkää ulkopuolisen avun, kuten koti-, kuntoutus- ja kuljetuspalvelujen tarvetta tulevaisuuteen.
Voima- ja tasapainoharjoittelun on osoitettu edesauttavan edellä mainittujen riskitekijöiden pienentämistä. Harjoittelua voi toteuttaa monin tavoin: yksin tai ryhmässä, ulkona tai sisällä, kotona tai liikuntapaikalla. Tärkeintä on säännöllisyys ja tavoitteellisuus, tehoa vähitellen nostaen. Erityisesti kuntosalilla toteutettava harjoittelu on ikääntyvälle henkilölle tehokas sekä ennen kaikkea turvallinen vaihtoehto.
Kaarinassa ikääntynyt voi liikkua monin tavoin, on kyse sitten omatoimisesta tai ohjatusta liikunnasta. Viime vuosina suosiotaan kasvattaneet ulkokuntoilukokonaisuudet osana lähiliikuntapaikkoja ja kuntoratoja ovat kevään tullen loistavia paikkoja pitää yllä fyysistä kuntoa perinteisen kuntosaliharjoittelun rinnalla.
Petteri Laakko
kirjoittaja työskentelee Kaarinan liikuntapalveluissa
