Kaarinalaisen nukketeatteritaiteilija Iida Vanttajan kädenjälkeä voi parhaillaan nähdä Helsingin Svenska Teaternin lavalla, sillä hän on suunnitellut ja ollut myös valmistamassa nukkeja tänä keväänä teatterissa pyörivään Ronja Rövardotter -näytelmään.
– Kuvaluonnosten lisäksi tein kolmiulotteisia pienoismalleja nukeista. Nuket on tehty osittain teatterin tarpeistossa, ja osaa nukeista olin itse pajalla valmistamassa, Vanttaja kertoo.
Nukkeja esityksessä nähdään runsaasti, sillä Astrid Lindgrenin romaaniin pohjautuvassa näytelmässä vilisee satuhahmoja ja eläimiä kakkiaisista ja männiäisistä villihevosiin, ja suuri osa näistä on toteutettu nukein.
1990-luvulta alkaen
Vanttaja on yksi Suomen harvoista päätoimisista nukketeatteritaiteilijoista ja teatterinukentekijöistä. Ammattimaisia nukketeatteritaiteilijoita on Suomessa nukketeatterijärjestö Uniman mukaan vain 160.
Vanttaja on työskennellyt nukkejen parissa jo 1990-luvulta lähtien. Hän on opiskellut ensin Limingan kansanopiston taidekoulussa ja sitten Kankaanpään taidekoulussa. Vanttaja tutustui nukenrakennukseen alun perin kuvanveiston kautta. 1990-luvun puolivälin tienoilla hän valmistui oppisopimuksella artesaani-puuseppä-nukentekijäksi.
– Siihen aikaan ei Suomessa vielä ollut koulutusta alalle. Myöhemminhän perustettiin Turun Taideakatemian nukketeatterilinja, joka sittemmin on jo lopetettu. Opetin siellä nukenrakennusta, Vanttaja kertoo.
Sittemmin Vanttaja on opiskellut myös lavastamista Taideteollisessa korkeakouluissa.
Lapsille ja aikuisille
Ensin Vanttaja työskenteli pääosin nukenrakentajana, mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen hän on uskaltautunut myös itse lavalle nukettamaan. Hän on myös käsikirjoittanut itse esityksiä ja näytellyt niissä.
Työssään Vanttaja on nähnyt, miten nukketeatterin keinoin lasten kanssa voidaan käsitellä vaikeitakin asioita, kuten kuolemaa. Hän on kouluttautunut myös kehitysvammaohjaajaksi ja huomannut, miten nuket voivat toimia pedagogisina välineinä erityisryhmien parissa.
Vanttaja on vienyt nukketeatteria lapsille myös Tansaniaan.
– Vein värejä orvoille lapsille, joilla ei koskaan ollut ollut maaleja, ja he jopa näkivät nukkeja ensimmäistä kertaa, Vanttaja kertoo.
Nukketeatteria hän ei tee kuitenkaan pelkästään lapsille. Vanttajan merkittävin aikuisille suunnattu produktio on ollut hänen Kansallisteatterin Omapohjaan kirjoittamansa nukketeatteriesitys Kohtauspaikkoja kadonneille, jonka hän myös ohjasi sekä visualisoi, ja jossa hän esiintyi yhdessä kahden muun nukketeatteritaiteilijan kanssa. Esitys käsitteli yhteiskunnallisia ilmiöitä kuten yksinäisyyttä ja mielenterveydellisiä ongelmia.
”Ikinä ei ole kahta samanlaista päivää, ja jokaisen nukketeatteritaiteilijan työnkuva on ihan omanlaisensa.”
Nukketeatteria ympäri maailman
Nukketeatteri on vienyt Vanttajan Afrikan lisäksi myös esimerkiksi Japaniin ja Etelä-Koreaan. Nukketeatteritaiteilijan työtä Vanttaja pitää hyvin monipuolisena.
– Ikinä ei ole kahta samanlaista päivää, ja jokaisen nukketeatteritaiteilijan työnkuva on ihan omanlaisensa. Työ on vienyt minut paikkoihin, joihin en koskaan olisi uskonut pääseväni ja matkustamaan myös esitysten sisältöjen kautta sellaisiin maailmoihin, joita en tiennyt olevankaan, hän toteaa.
Iida Vanttaja
- Syntynyt vuonna 1966 Oulussa.
- Tehnyt työuraa Helsingissä, muutti kolme vuotta sitten Kaarinaan.
- Koulutukseltaan lavastustaiteen maisteri, teatterinukentekijä ja kehitysvammaohjaaja.
- Työskennellyt muun muassa Nukketeatteri Vihreässä Omenassa, teatteri Hevosenkengässä, Rovaniemen alueteatterissa sekä lukuisissa vapaan kentän nukketeatteriproduktioissa.
- Ollut perustamassa katuteatteriryhmä Fauna Humanaa sekä Metropolitan puppets -yhdistystä.
- On myös turkulaisen Aura of Puppetsin jäsen.
- Asuu avoliitossa Kaarinassa ja on kahden aikuisen tyttären äiti.
