Joka neljäs 15–24-vuotiaiden kuolemista johtui itsemurhasta vuonna 2023. Kouluterveyskyselyn mukaan joka viidennellä nuorella on syömishäiriöoireilua. Yli 100 000 ihmistä sai sairauspäivärahaa mielenterveysongelmien takia. Mielenterveysongelmista koituu valtiolle vuosittain kuluja 11 miljardia euroa. Vuonna 2021 terveydenhuoltoon käytettävästä budjetista vain 4,5 prosenttia meni mielenterveyspalveluihin.
Suomessa on selvästi käynnissä valtava mielenterveyskriisi, varsinkin nuorten keskuudessa. Miksi? Lapsuudessamme meitä ei osattu varoittaa siitä informaatiomäärästä, joka tupsahtaisi silmillemme nopean digitalisoitumisen myötä. Ilmastonmuutos, sodat, pandemia, eläinten huono asema, kiusaaminen… Myös jatkuva vouhotus liikunnasta on naurettavaa. Vaikka liikunta on yleensä hyväksi, niin nyt olisi hyvä muistaa joka viidennellä nuorella olevan syömishäiriöoireita, joihin liittyy pakkoliikuntaa.
Nämä kaikki tekijät vaikuttavat siihen, millaisen maailmankuvan me nuoret omaksumme. Ja tällä hetkellä se ei valitettavasti tunnu hirveän valoisalta.
Mielenterveyskriisi on mahdollista ratkaista. Terapiat etulinjassa -toimintamallissa sairauspäivälomien ja Kelan pitkien psykoterapiajaksojen tarve vähenisi, ja valtio säästäisi 450 miljoonaa euroa. Tämä vaatisi viiden miljoonan euron panostuksen, mutta saatavat hyödyt ylittäisivät kustannukset kuitenkin selvästi. Tavoitteena olisi varhainen puuttuminen mielenterveysongelmiin, eikä kallista erikoissairaanhoitoa enää tarvittaisi niin paljon.
Mielestäni tärkeintä on keskittyä mielenterveyden ylläpitoon, ennen kuin huono olo pahenee. Jos nuoret hukkuvat mielenterveysongelmien alle jo nyt, valtion täytyy alkaa pohtia, mistä se saa veronmaksajia kaikkien maatessa psykiatrisella osastolla. Kysyn siis vielä kerran: milloin huono on tarpeeksi huono?
Elle Helin
Kaarinan nuorisovaltuutettu
Tietoja poimittu Ylen, Sylin ja Helsingin yliopiston työterveyslaitoksen artikkeleista sekä Kelan tiedotteesta.
